Haku arkeologisille kaivauksille Italiaan syyskuussa 2024

Uutisen lähde: linkki. Suomen Rooman-instituutilla on haettavana kuusi paikkaa klassillisen arkeologian ja antiikintutkimuksen tai historiatieteiden opiskelijoille ja nuorille tutkijoille Castrum Novumin (Santa Marinella) arkeologisille kaivauksille Italiaan 2.-27. syyskuuta 2024. Osa paikoista on tarkoitettu jo jonkin verran arkeologista kenttäkokemusta omaaville ja osa opiskelijoille, joilla ei ole aiempaa kaivauskokemusta klassillisella maaperällä. Aikaisempina vuosina kaivauksille osallistuneet voivat hakea myös tässä haussa. Instituutti maksaa valituille 1000 euron suuruisen Simo Örmä -stipendin matka- ja elinkustannuksia varten sekä huolehtii majoituksesta. Kaivauksille haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 7.4. klo 23.59 Suomen aikaa. Hakemuksessa pyydetään perustelemaan kaivauksille hakeutuminen omien opintojen kannalta, kertomaan antiikkiin ja klassilliseen arkeologiaan liittyvistä kiinnostuksen kohteista ja opistosuorituksista sekä mahdollisesta arkeologisesta erityisosaamisesta (materiaalituntemus, kartanpiirto, 3D-mallinnus tms). Lisätietoja kaivauksista antaa instituutin johtaja Ria Berg (berg@irfrome.org). Castrum Novumin roomalaista merikoloniaa n. 60 km Roomasta pohjoiseen on kaivanut vuodesta 2010 alkaen Museo Civico di Santa Marinella ”Museo del Mare e della Navigazione Antica” yhteistyössä useiden italialaisten ja ulkomaalaisten arkeologisten laitosten kanssa. Projektin tieteellinen johtaja on Dr. Flavio Enei.

Haku arkeologisille kaivauksille Italiaan syyskuussa 2024 Read More »

TUCEMEMS-kuukausiesitelmä (21.3.): Elina pyy, ’Kivun kuva ja miehen malli: kärsivä miesruumis länsimaisessa taiteessa ja kulttuurissa’

Uutisen välitti The Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS): linkki. ”Tervetuloa seuraamaan maaliskuun kuukausiesitelmää, jonka pitää Elina Pyy. Hän esittelee tutkimushanketta ”Kivun kuva ja miehen malli: kärsivä miesruumis länsimaisessa taiteessa ja kulttuurissa”. Aika: torstai 21.3. alkaen klo 16.15Paikka: Turun yliopiston Arcanumin seminaarisali A355/357. Voit osallistua myös etänä, ilmoittaudu siinä tapauksessa täällä:https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=18169 Tiivistelmä:Hanke tutkii antiikin kulttuurin jälkivaikutusta myöhempiin tapoihin sanallistaa, kuvata ja esittää kipua länsimaisessa kulttuurissa ja taiteessa. Se tarkastelee, kuinka kreikkalaisen mytologian raadellut ruumiit ja roomalaisten legendojen särkyneet sankarit jättivät jälkensä keskiajan kristillisiin kärsimyksen kuvauksiin, ja kuinka ne osallistuivat uusien, kansallisten ja sosiaalisten identiteettien muodostamiseen modernin ajan Euroopassa. Hanke kiinnittää erityistä huomiota kivun ja maskuliinisuuden väliseen risteävään suhteeseen: se tarkastelee, millaisia muutoksia kärsivän miesruumiin kuvauksessa on tapahtunut vuosisatojen kuluessa, ja mitä tämä kertoo mieheyteen liittyvien ihanteiden ja identiteettien muutoksesta.”

TUCEMEMS-kuukausiesitelmä (21.3.): Elina pyy, ’Kivun kuva ja miehen malli: kärsivä miesruumis länsimaisessa taiteessa ja kulttuurissa’ Read More »

Paideia RY. vuosikokous ja esitelmä 20.3.: Arto Kivimäki, ’Mikä Plautuksen komedioissa on niin hauskaa?’

Paideia ry:n esitelmätilaisuus: ”Mikä Plautuksen komedioissa on niin hauskaa?” Plautuksen komediat olivat antiikin Roomassa yleisön suosikkeja satojen vuosien ajan, ja myös uudella ajalla Plautus on ollut jäljittelyn kohde. FM Arto Kivimäki kertoo Plautuksen komedioiden maailmasta, vaikutuksesta ja suomentamisesta. Esitelmä pidetään Turun yliopistolla Arcanum-rakennuksen seminaarihuoneessa A112 klo 18.00. Esitelmää voi seurata myös Zoom-yhteyden kautta (linkki alla). Ennen esitelmää pidetään Paideian vuosikokous seminaarihuoneessa A113 klo 17.00. Zoom-linkki esitelmään ja vuosikokoukseen: https://utu.zoom.us/j/66874614474Passcode: 809865 Tiedon välitti Joonas Vanhala.

Paideia RY. vuosikokous ja esitelmä 20.3.: Arto Kivimäki, ’Mikä Plautuksen komedioissa on niin hauskaa?’ Read More »

Työharjoittelupaikat Suomen Ateenan, Rooman, ja Lähi-idän instituuteissa

Opetushallituksen EDUFI-harjoittelu tarjoaa korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille mahdollisuuden kansainvälisen työkokemuksen kartuttamiseen. Vuosittain järjestetään kaksi hakukierrosta, joista ensimmäinen alkaa helmikuussa ja toinen syyskuussa. Tämänhetkinen hakukierros päättyy 12.3.2024. klo 16.15. Harjoitteluun valittu saa Opetushallituksen apurahan, jonka suuruus vaihtelee kohdemaan mukaan. Tämän harjoitteluohjelman puitteissa on mahdollista hakea Ateenan, Rooman ja Lähi-Idän instituutteihin harjoitteluun. Katso instituuttikohtaiset hakukriteerit täältä. Yleistä tietoa EDUFI-harjoittelusta löytyy täältä.

Työharjoittelupaikat Suomen Ateenan, Rooman, ja Lähi-idän instituuteissa Read More »

Julkaisu: Marja-Leena Hänninen, ’Naisia vallan kulisseissa’ (Otava, 2024)

Dosentti Marja-Leena Hännisen Otavan kustantama yleistajuinen uutuuskirja Naisia vallan kulisseissa on julkaistu. ”Muinaisen Rooman ensimmäisten keisarien äidit, vaimot, sisaret ja tyttäret olivat valtapelien toimijoita. Kunnianhimoisimmat ja lahjakkaimmat heistä vaikuttivat tapahtumien kulkuun. Keisariperheen naiset joutuivat aina myös alttiiksi julkisuuden katseelle, ja joskus tämä koitui heidän kohtalokseen. Huhuista kehittyi tarinoita, jotka kasvoivat myyttisiin mittoihin. Kirja keskittyy Julius-Claudiusten, Rooman ensimmäisen keisaridynastian, hovielämään juonitteluineen.” Kirjan tarkempaa esittelyä: linkki. Kirja on saatavilla kovakantisena, e-kirjana tai äänikirjana mm. Otavan sivuilla. Antiikintutkimuksen verkosto onnittelee auktoria!

Julkaisu: Marja-Leena Hänninen, ’Naisia vallan kulisseissa’ (Otava, 2024) Read More »

Haku antiikin Rooman johdantokurssille lokakuussa 2024

Suomen Rooman-instituutti ilmoittaa sivuillaan vuoden 2024 johdantokurssin hausta: ”Antiikin Rooman johdantokurssi Suomen Rooman-instituutissa 30.9.–25.10.2024 Suomen Rooman-instituutti järjestää 30.9.–25.10.2024 antiikin Rooman johdantokurssin Roomassa. Kurssi on tarkoitettu perusjohdatukseksi antiikin Rooman historiaan, topografiaan ja materiaaliseen kulttuuriin sekä antiikintutkimuksen eri lähdeaineistoihin ja metodeihin.  Kurssin ohjelmaan kuuluu tutustuminen Rooman ja sen lähiympäristön tärkeimpiin antiikin ja keskiajan monumentteihin sekä arkeologisiin alueisiin ja museoihin. Lisäksi kurssiin kuuluu luentoja Rooman ja Italian topografiasta, historiasta, epigrafiikasta, esineellisestä kulttuurista, taidehistoriasta ja tutkimusmetodeista. Kokopäiväretkiä tehdään etruskialueille, Ostiaan ja Tivoliin sekä useamman päivän retki Campaniaan. Kurssilaisten tehtäviin kuuluu tehdä kurssin aikana lyhyt kirjallinen työ ja esitellä suullisesti jokin kohde. Kurssin vetäjinä toimivat Suomen Rooman-instituutin johtaja, dos. Ria Berg ja instituutin tutkijalehtori FT Tuomo Nuorluoto. Kurssi vastaa kymmenen opintopisteen laajuista yliopistollista opintosuoritusta. Sen korvaavuus on varmistettava omasta yliopistosta. Opiskelijoille jaetaan kurssin lopuksi kirjallinen kurssitodistus. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita etenkin antiikista ja sen jälkivaikutuksesta ja suorittavat aineopintoja jossakin seuraavista aineista: arkeologia, historia, klassillinen filologia (tai vastaava) ja taidehistoria. Kurssille valittavat opiskelijat saavat matkakuluihin ja elinkustannusten kattamiseen Roomassa 1000 euron stipendin sekä ilmaisen majoituksen kahden hengen huoneissa instituutin väistötiloissa. (Villa Lante on suljettu peruskorjauksen vuoksi 1.9.2023 alkaen.) Kurssille hakiessa on syytä huomioida, että sen ohjelma on tiivis eikä mahdollista muuta samanaikaista opiskelua tai työntekoa. Kurssiohjelma sisältää paljon kävelyä, eikä näin ollen sovellu liikuntaesteisille. Lämpötila voi olla Roomassa lokakuussa vielä helteinen. Kurssille haetaan lomakkeella: https://link.webropol.com/s/irf-johdantokurssi2024 Hakuaika päättyy 31.3.2024 klo 23.59, jolloin hakulomake sulkeutuu automaattisesti. Hakemuksia tai liitteitä ei oteta vastaan sähköpostitse. Lisätietoja: instituutin johtaja Ria Berg (berg[at]irfrome.org)”

Haku antiikin Rooman johdantokurssille lokakuussa 2024 Read More »

Hakuilmoitus: Reinhold Ekholmin säätiön Tutkimusapuraha (latina)

Klassillis-filologinen yhdistys (KFY) välittää seuraavan hakuilmoituksen sivuillaan: ”Reinhold Ekholmin säätiö julistaa haettavaksi enintään 10 000 euron suuruisen tutkimusapurahan. Apuraha voidaan tarvittaessa jakaa useammalle henkilölle. Säätiön apuraha on tarkoitettu FM-tutkinnon suorittaneille vähävaraisille nuorehkoille mieshenkilöille, jotka ovat suorittaneet syventävät opinnot latinan kielessä ja jotka opettavat tai harjoittavat tutkimusta tällä alueella. Hakuaika päättyy 31.3.2024, jolloin postitettujenkin hakemusten tulee olla perillä. Hakemukseen on liitettävä ansioluettelo, tutkimussuunnitelma, opintosuoritusote ja selvitys taloudellisesta asemasta. Apurahan käytöstä pyydetään myös selvitys apurahakauden päätyttyä. Hakemukset toimitetaan säätiön hallitukselle sähköpostiosoitteeseen reinholdekholminsaatio@gmail.com. Tarvittaessa hakemuksen voi lähettää myös postitse (kysy sähköpostitse lisätietoja).”

Hakuilmoitus: Reinhold Ekholmin säätiön Tutkimusapuraha (latina) Read More »

Job opportunity (DL 15.3.): Doctoral Researcher, The Presence of Classics in Early Modern Book History (University of Helsinki)

Source of the announcement: link. Doctoral Researcher, The Presence of Classics in Early Modern Book History The Faculty of Arts and MECANO MSCA Doctoral Network (University of Helsinki) invite applications for a Doctoral Researcher to a fixed-term employment for 3 years, with the possibility of a one-year extension contract. We invite applications for a dynamic and versatile PhD position titled ”The Presence of Classics in Early Modern Book History”. This position is part of a vibrant and multidisciplinary research community focused on applying computational approaches to the study of large early modern data sources (especially British). We are seeking candidates who can, together with us, bridge the gap between humanities and data science and contribute to our exploration of conceptual change, intertextuality, and statistical analysis of knowledge production in history. The aim of this PhD project is to study the reuse of Latin texts in Early Modern England. The Helsinki Computational History Group has used automated methods to detect all the instances of text reuse in the largest collections of printed data for British books (1470–1800, > 250.000 works) available in machine-readable form: Eighteenth Century Collections Online (ECCO), Early English Books Online (EEBO-tcp phase II) and British Library Newspapers. The result is a massive dataset of linked text-reuse fragments, which are qualified, clustered and compared. Based on this dataset, the project will focus on the text reuse of a selected group of Latin scientific authors such as Lucretius, Pliny the Elder, and Vitruvius, and their reception and reuse in Early modern works. Host institution: University of Helsinki (Finland) PhD programme:  PhD in Digital Humanities Main supervisor: prof. Mikko Tolonen (University of Helsinki, Faculty of Arts, Digital Humanities) Second supervisor: prof. Margherita Fantoli (KU Leuven, Faculty of Arts, Digital Humanities) Mobility rule: has not resided in Finland for more than 12 months in the 36 months preceding appointment More information here.

Job opportunity (DL 15.3.): Doctoral Researcher, The Presence of Classics in Early Modern Book History (University of Helsinki) Read More »

SAIY:n vuosikokous ja Prof. Kajavan esitelmä ’Asklepioksen kosketus’ 12.3.

Uutisen lähde: linkki. Suomen Ateenan-instituutin ystävät r.y.:n sääntömääräinen vuosikokous järjestetään Helsingin yliopiston Päärakennuksen vanhan puolen salissa U4080 (Unioninkatu 34, 4. krs.) tiistaina 12.3. klo 17:00 alkaen. Tilaisuuden aluksi Helsingin yliopiston Kreikan kielen ja kirjallisuuden professori Mika Kajava pitää esitelmän ”Asklepioksen kosketus”. Vuosikokouksen esityslista löytyy liitteenä olevasta vuosikokouskutsusta sekä yhdistyksen verkkosivuilta: linkki. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä Zoom-palvelussa: linkki. Ennakkotiedustelut: ateenanystavat@gmail.com.

SAIY:n vuosikokous ja Prof. Kajavan esitelmä ’Asklepioksen kosketus’ 12.3. Read More »

HelRaw-seminaari 4.3.: Franco De Angelis, ’Why Rome, and not Syracuse?’

Uutisen lähde: linkki. Why Rome, and not Syracuse? Abstract: In 413 BC, the Athenian Empire had its hopes of conquering Sicily dashed by Syracuse and, with it, any attempt to expand its empire into the western Mediterranean. Later, by 264 BC–one hundred and fifty years on–Syracuse tacitly acknowledged its secondary place in western Mediterranean empire-building by allying itself with Rome on the eve of the First Punic War. After such a promising start, why did Syracuse not become the main empire in the western Mediterranean? Why did Rome? This talk, part of a larger book project, attempts to answer this question and lay out a comparative cross-cultural methodology that focuses on contemporary organizational and institutional differences between societies. In doing so, it sets up a new, more realistic historical context for understanding the Roman Empire’s creation. When:  4.3.2024, at 17:15 Helsinki time. Where: Metsätalo room 12 (B308), Unioninkatu 40.  or at Zoom  https://helsinki.zoom.us/j/66698269669?pwd=SVIvblFHenpDOUx3cW1sRktERE9Idz09 Meeting ID: 666 9826 9669 Passcode: 413819 About our speaker: Franco De Angelis is Core Fellow and Research Director at the Helsinki Collegium for Advanced Studies during the 2023-2024 academic year. He is on sabbatical leave from the University of British Columbia (Vancouver), where he is Full Professor and Distinguished University Scholar in the Department of Ancient Mediterranean and Near Eastern Studies. In his teaching and research, he has developed cross-cultural, interdisciplinary methodologies that employ all types of evidence and various theoretical tools to help interpret them. His research has focused on expanding the narrow story we have traditionally told about the ancient Greeks by addressing their overlooked migrations, especially to Italy.

HelRaw-seminaari 4.3.: Franco De Angelis, ’Why Rome, and not Syracuse?’ Read More »

Vierailuluento 1.3.: Prof. Richard Ascough, ’Synagogues and (Other) Associations in the Roman Empire’

Professori Petri Luomanen välitti tiedon: Prof. Richard Ascough (Queen’s University, Kingston, Canada) pitää vierailuluennon tämän viikon perjantaina 1.3. klo 14-16 aiheenaan Synagogues and (Other) Associations in the Roman Empire. Paikka: Päärakennus F3004. Prof. Ascough toimii vastaväittäjänä Jarkko Vikmanin lauantaina 2.3. tarkastettavassa väitöskirjassa The Cultural Evolution of Cultic Expertise in Ephesus (PIII, klo 10). Vierailuluennon teema liittyy väitöskirjan aihepiiriin mutta on samalla laajemminkin merkittävä esimerkiksi varhaisten kristillisten seurakuntien synnystä ja organisoitumisesta käydyn keskustelun kannalta. Tervetuloa kuulemaan sekä vierailuluentoa että väitöstä! Tietoa väitöstilaisuudesta: linkki. ***** Prof. Richard Ascough (Queen’s University, Kingston, Canada) gives an open lecture on Firiday, March 11, 2-4 PM on the topic:  Synagogues and (Other) Associations in the Roman Empire.  Location: University Main Building (Päärakennus) F3004. On Saturday (March 2), Prof. Ascough will act as an opponent  in the public examination of Jarkko Vikman’s doctoral dissertation:  The Cultural Evolution of Cultic Expertise in Ephesus (PIII, 10 AM). The theme of the guest lecure is linked to the topic of Vikman’s dissertation but has also larger significance, for instance in the discussion concerning the birth and oraganization of early Christian congregations. Welcome to participate the guest lecture and the public examination! More information about the public examination: link.

Vierailuluento 1.3.: Prof. Richard Ascough, ’Synagogues and (Other) Associations in the Roman Empire’ Read More »

Mihin antiikintutkimusta Suomessa tarvitaan?

Mihin antiikintutkimusta Suomessa tarvitaan? Ville Vuolanto pohtii Triviumin blogissa, mihin antiikintutkimusta Suomessa tarvitaan: ”Antiikkia on tutkittu vähintään renessanssista asti, modernein tieteellisin välineinkin jo pitkälle toistasataa vuotta. Onkin kysyttävä, miksi antiikkia on yhä tutkittava. Tutkimus rakentuu aiempien sukupolvien työlle. Silti kukin aikakausi, kulttuuri ja tutkija kysyy omat ja uudet kysymyksensä etsien vastauksia omiin polttaviin ongelmiinsa ihmisenä ja yhteisön jäsenenä. Toki antiikintutkimukseen vaikuttavat myös uudet löydetyt lähteet ja materiaalit, mutta keskeisin avain tutkimuksen uudistumiseen ja sen jatkuvaan ajankohtaisuuteen ovat uudet menetelmät, teknologiat ja ennen kaikkea uudet kysymykset. Tutkijalla on paitsi metodologinen, myös eettinen velvollisuus seurata aikaansa, olla utelias ja osallistua kulttuuriin, sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ihmistieteellinen tutkimus ei tule koskaan valmiiksi. Antiikintutkimus on ymmärrettävä tutkimusalaksi, joka etsii uutta tietoa ja ymmärrystä kanssaihmisten toiminnasta tutkimalla nykymaailman juuria antiikin maailmassa. Tämä nyky-yhteiskunnan ilmiöille vertailukohtia, ja samalla lähtökohdan nykykulttuurin tarkastelulle. Asiat voisivat olla toisinkin, ja niitä voisi ajatella eri näkökulmista kuin miten juuri nyt teemme. Kuva: Ville Vuolanto Esimerkiksi aikamme ekologiset ja poliittiset ongelmat vaativat ajattelua, joka osaa ottaa suuret historialliset, kulttuurilliset ja yhteiskunnalliset mittakaavat huomioon. Mitä esimerkiksi rationaalisuus tai hyöty tarkoittavat tänä päivänä verrattuna siihen, mitä ne joskus aiemmin ovat merkinneet? Ovatko taloudellinen kilpailukyky ja talouskasvu yhteiskunnan rakentamisessa välttämätön lähtökohta? Miten ihmisten merkityksellisimmiksi koetut asiat ovat muuttuneet antiikista nykypäivään – voisimmeko nähdä yhteiskuntamme tai oman elämämme uudella tavalla? Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa eri kulttuurit voivat elää rinnakkain, miten tulevaisuutta, joka ei tuhoa planeettaamme? Minkälainen arvopohja on perintömme antiikin jälkeläisinä: Mitä haluamme unohtaa, mitä muistaa, mitä nostaa esiin? Missä määrin jo se, että pohdimme antiikintutkimuksen ’hyötyä’ on tunnusmerkillistä juuri tämän hetken maailmalle! Asioihin voidaan puuttua ja ajattelumalleja muuttaa vasta kun ne tiedostetaan. Tämä vaatii, että kohdistamme kriittisen katseen oman ajattelumme rakentumiseen. Antiikintutkimus luo perustaa nykykulttuurin ymmärtämiselle ja kritiikille. Se tuottaa osaamista, joka auttaa ymmärtämään ja ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia nyt ja tulevaisuudessa. Muisti, muistot ja perinne ovat luoneet ajattelumme sellaiseksi kuin se nyt on: elämme tietyssä historiallisessa jatkumossa, jonka keskeiset piirteet juontuvat antiikkiin ja antiikista inspiroituneeseen toimintaan ja ajatteluun. On kehäpäätelmä väittää, ettei sivistystä voi harjoittaa tuntematta antiikin perintöä – sillä kulttuurissamme vallitseva käsitys sivistyksestä ja siihen liittyvästä hyvästä elämästä on antiikista peräisin. Meille näkyvin osa antiikin maailmaa on sen kaupunkikulttuuri, jossa keskeistä oli kehittää uusia yhteiselämän muotoja muuttuvassa maailmassa. Tämä vaati silloin – ja vaatii yhä – keskusteluja, avoimuutta ja jatkuvaa neuvottelua. Tässä on sivistyksen ydin. Sivistyksen arvoa yhteiskunnalle on vaikea mitata, mutta sen rapautumisen huomaa. Laaja sivistys on kaiken uutta luovan ja tuottavan toiminnan pohjalla. Kyse on identiteetin tutkiskelusta, siitä, mistä me tulemme ja mitä olemme. Tässä on paino sanalla ’me’: kyseessä ovat jaettu muistaminen, jaettu menneisyys ja jaettu kulttuuri, jotka kaikki rakentavat yhteistä tulevaisuutta. Antiikin perintö, sekä sen kristillisessä että siitä usein erilliseksi mielletyssä kreikkalais-roomalaisessa muodossaan, on rakentanut sen pohjan, joka on tehnyt ja tekee suomalaisista eurooppalaisia, tietyn kulttuuripiirin jäseniä. Antiikintutkimus liikkuu näillä juurilla, länsimaisen ihmisen ymmärtämisen ytimessä, siellä mistä useimmat merkitykselliset keskustelut alkavat. Tästä syystä kulttuurissamme katse kohdistuu yhä uudelleen aina antiikkiin. Osallistuminen aikalaiskeskusteluihin ei kuitenkaan tarkoita, että tieteellisen tiedon vaatimuksista, kuten systemaattisuudesta, menetelmällisyydestä, tutkimusperustaisuudesta, itsereflektiivisyydestä tai avoimuudesta voitaisiin tinkiä. Päinvastoin, juuri nämä ovat antiikintutkimuksen merkityksellisyyden ja olemassaolon oikeutuksen perusta. Vain menetelmällisesti tarkan tutkimuksen pohjalta voidaan kriittisesti arvioida niitä lukuisia tapoja, joilla esimerkiksi antiikkia ja sen perintöä pyritään käyttämään hyväksi poliittisessa retoriikassa. Menneisyyden tarkoitushakuinen hyväksikäyttö vaatii vastavoimakseen vankkoja, alkuperäislähteisiin perustuvia tieteellisiä tutkimuksia ja julkisia puheenvuoroja. Mitkä sitten olisivat perustelut antiikintutkimuksen mielekkyydelle ja ’hyödylle’? Oma antiikkini on paikka, jossa on itseisarvoisen tärkeää ja kiinnostavaa olla utelias suhteessa koko inhimillisen kokemuksen kirjoon. Kyse on siitä humanismin perinteestä, jonka peruseetos kiteytyy Terentiuksen usein siteerattuun lausahdukseen ”ihmisenä en pidä mitään inhimillistä itselleni vieraana”. Antiikin maailmassa, jota tarkastelemme sen kaukaisina jälkeläisinä, vieraus ja tuttuus yhdistyvät kiehtovalla tavalla. Se on aika ja paikka, jonka avulla on mahdollista päästä käsiksi oman kulttuurimme piirteisiin, arjestamme poikkeavasta näkökulmasta. Traditio ja muutos, menneisyyden hyväksikäyttö ja muistaminen, identiteetti ja arjen kokemukset tulevat aivan erityisellä tavalla näkyviin, kun näitä teemoja peilaa antiikin maailmaa vasten. Antiikki puhuttelee uusista näkökulmista jatkuvasti yhä uusia sukupolvia – ja näin se haastaa yhä uudelleen välienselvittelyyn kanssaan, kuten Heikki Solin on asian kiteyttänyt. Harva eksyy antiikintutkimuksen pariin ajatuksenaan hankkia sen avulla yhteiskunnallista menestystä, vaikutusvaltaa tai varallisuutta. Nämä päämäärät eivät vie antiikintutkimuksen pariin, eivätkä pidä siellä. Sen sijaan menneisyyden tutkimuksen mielekkyys on siinä, miten se pystyy toimimaan siltana ja katalyyttinä menneisyyden ja tulevaisuuden, pysyvyyden ja muutoksen välisissä keskusteluissa. Ajattelumme, kulttuurimme, jopa kielemme on monin tavoin riippuvainen antiikin perinnöstä. Tämä pitää antiikin elävänä tutkimusalana ja kiinnostuksen kohteena. Antiikki oli monimuotoinen ja moniarvoinen. Tätä se on tutkimuskohteena, elävänä menneisyytenä; tätä antiikintutkimus on myös tutkimusotteena, monitieteisenä ja ennakkoluulottomana suhtautumisena menneisyyden ja nykypäivän ilmiöihin. Suomi tarvitsee antiikintutkijoitaan, sillä antiikin maailma on yhä läsnä, aina yhtä merkityksellisenä. Ville Vuolanto Johtaja, Trivium. Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies Yliopistonlehtori, Latinankielinen kulttuuri ja latinan kieli, Tampereen yliopisto Kirjallisuutta: Heikkilä, Tuomas ja Ilkka Niiniluoto (toim.), Aika haastaa humanistit — Puheenvuoroja humanistisen tutkimuksen puolesta. Helsinki: Gaudeamus, 2023. Sihvola, Juha, ”Mihin on suomalainen antiikintutkimus menossa?”, Tieteessä tapahtuu 15:3 (1997), https://journal.fi/tt/article/view/58723, luettu 20.2. 2024. Solin, Heikki, ”Pysyvyyttä muutoksen keskellä – antiikki ja me”, Folium Classicum 62 / 5.3.2003, 5-7. Vuolanto, Ville, ”Suomalaisen antiikintutkimuksen tila ja tulevaisuus”. Tutkimuskeskus Triviumin blogi, 28.2.2018, https://research.tuni.fi/trivium-fi/articles/suomalaisen-antiikintutkimuksen-tila-ja-tulevaisuus/, luettu 22.2.2024.”   Kirjoituksen lähde: linkki.

Mihin antiikintutkimusta Suomessa tarvitaan? Read More »

Antiikintutkimuksen seminaari-iltapäivä 26.2. klo 14: Suomalainen antiikintutkimus eilen, tänään ja huomenna

Antiikintutkimuksen verkosto järjestää yhdessä Suomen Ateenan-instituutin ystävät r.y.:n kanssa antiikintutkimuksen seminaari-iltapäivän, jonka aiheena on ”Suomalainen antiikintutkimus ennen, nyt ja tulevaisuudessa”. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen vanhan puolen 4. kerroksen salissa U4072 sekä etänä maanantaina 26.2.2024 klo 14–16. Tila on esteetön. […]

Antiikintutkimuksen seminaari-iltapäivä 26.2. klo 14: Suomalainen antiikintutkimus eilen, tänään ja huomenna Read More »

Väitös: Jarkko Vikman, ’The Cultural Evolution of Cultic Expertise in Ephesus – Experts in the Inscriptions of Unofficial Associations and in the Early Christian Texts related to the Figure of John’

Uutisen lähde: Helsingin yliopiston tapahtumakalenteri TM Jarkko Vikman väittelee 2.3.2024 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”The Cultural Evolution of Cultic Expertise in Ephesus – Experts in the Inscriptions of Unofficial Associations and in the Early Christian Texts related to the Figure of John” (Kultillisen asiantuntijuuden kulttuurievoluutio Efesoksessa: Asiantuntijat epävirallisten yhdistysten piirtokirjoituksissa ja kristillisissä Johannekseen liittyvissä teksteissä). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Richard S. Ascough, Queen’s University, ja kustoksena on Petri Luomanen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa. Aika: lauantaina 2.3.2024 10.00-12.00 Paikka: Helsingin yliopisto, Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3 Livestream: linkki

Väitös: Jarkko Vikman, ’The Cultural Evolution of Cultic Expertise in Ephesus – Experts in the Inscriptions of Unofficial Associations and in the Early Christian Texts related to the Figure of John’ Read More »

Mielenilmaus antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen puolesta 19.2.

Tervetuloa Symposion ry:n järjestämään mielenilmaukseen antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen säilyttämisen puolesta ensiviikon maanantaina 19.2.2024 klo 11:30 alkaen Metsätalon aulassa (Unioninkatu 40)! Helsingin yliopisto tarjoaa tällä hetkellä ainoana Suomessa antiikin materiaalisen kulttuurin (entisen klassillisen arkeologian) säännöllistä kontaktiopetusta. Nyt yliopisto on lakkauttamassa tämän opetuksen ja opintokokonaisuudet kesällä 2024. Asiaan voi kuitenkin vielä vaikuttaa! Tällä mielenilmauksella puolustetaan antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen jatkumista ja opintokokonaisuuksien säilyttämistä. Tiedekuntaneuvosto käsittelee lakkauttamista kokouksessaan 19.3. Vaadimme tämän päätöksen pöytäämistä tiedekuntaneuvoston kokoukseen 28.5. Perusteemme pöytäämisen puolesta ovat seuraavat: Mielenilmauksessa on toivottavaa (mutta ei pakollista) pukeutua togaan. Mielenilmauksessa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita: https://hyy.fi/fi/uutiset/hyyn-turvallisemman-tilan-periaatteet/ Symposionin kannanotto: https://rostrasymposion.wixsite.com/rostra/post/symposion-ry-n-kannanotto-antiikin-kulttuurin-opetuksen-puolesta Adressi antiikin kulttuurin opetuksen puolesta: https://www.adressit.com/allekirjoitukset/antiikin_materiaalisen_kulttuurin_opetuksen_on_jatkuttava_helsingin_yliopistossa/ Mielenilmaukselle on lupa sekä yliopiston toimitilajohtajalta että Metsätalon vahtimestareilta. Mielenilmauksesta on ilmoitettu poliisille. Mitä? Mielenilmaus antiikin kulttuurin opetuksen ja opintokokonaisuuksien puolesta. Missä? Metsätalon aulassa maanantaina 19.2. Milloin? 11:30 alkaen. Tervetuloa! Symposion ry #ehtonarahoitus #mielenosoitus

Mielenilmaus antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen puolesta 19.2. Read More »