Väitöskirjatutkija FM Ida Meerto (Turun yliopisto) käsittelee esitelmässään muinaisenglannin (n. 450–1100 jaa.) ja latinan noitaa tai muuta magian harjoittajaa merkitsevien sanojen suhdetta. Väitöskirjassaan Meerto tutkii 27 erilaista muinaisenglannin magian harjoittajaa merkitsevää sanaa selvittääkseen mihin niin montaa sanaa on tarvittu. Yksi selitys voi löytyä tekstien lähteistä; Monet muinaisenglantilaiset tekstit ovat käännöksiä latinankielisistä teksteistä tai käyttävät niitä lähteinään. Esitelmässä Meerto pohtii millaisia latinan sanoja muinaisenglantilaiset sanat kääntävät, ovatko käännökset johdonmukaisia ja mitä latinan sanat voivat kertoa muinaisenglantilaisten sanojen merkityseroista.

Esitelmä järjestetään keskiviikkona 4.3. klo 18.00 Turun yliopistolla, Arcanumissa, seminaarihuoneessa A112. Tilaisuutta voi seurata myös etänä.

Paavo Hohdin muistoseminaari

Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä (Kallvikinniementie 35)

Paavo Hohti, yksi merkittävimmistä suomalaista Bysantin tutkijoista. Bysantin tutkimuksen seura järjestää hänen kunniakseen muistoseminaarin Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä maanantaina 2.3.2026 klo 17. Tilaisuutta edeltää muistopalvelus Sofian kappelissa klo 16.45, johon halukkaat voivat osallistua. Tilaisuudessa on pientä tarjoilua.

Villa Lanten ystävät ry:n vuosikokousesitelmän pitää Hanna-Mari Kupari aiheenaan

’Kielenkäyttöä eri konteksteissa – latinan genret määrällisen tutkimuksen kohteena’

Aika: 23.3.2026 klo 17.45-18:30

Tässä helposti lähestyttävässä digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä hyödyntävässä esitelmässä Kupari tarkastelee latinan genrejä 300-luvulta eaa. 1400-luvulle jaa. avainpiirreanalyysin avulla. Tutkimuksessa sovellettava avainpiirreanalyysi on yksinkertainen tilastollinen menetelmä, jossa verrataan yhden tekstin kieliopillisten piirteiden esiintyvyyttä suhteessa laajaan vertailuaineistoon.

Turun yliopiston Humanistinen aikakausmedia Soihtu käsittelee uusimmassa numerossaan antiikin roomalaisia juhlia Saturnaliaa, naisten juhlia ja syntymäpäiviä. Kirjoittajina ovat Veli-Matti Rissanen, Jaana Vaahtera, Jyri Vaahtera ja Minna Seppänen. Verkkojulkaisua pääsee lukemaan täältä.

The FARE WORK workshop is gathering scholars from all over the world to explore the Ancient Near East through a new approach applying concepts from economy and social sciences. Scholars expert in ancient Egypt, Persia, Babylonia, and the Levant will be in dialogue with scholars working with modern theories to discuss the application of new theoretical framework to analyse fiscality and labour in the ancient world. The field theory of Bourdieu will be the main frame of the workshop. After each session, where the scholars present their research, there would be plenty of time for discussions aiming to foster dialogue between the different disciplines, encourage comparison, and help reflecting on which methodologies and theories could improve these fields of studies.

The workshop is born by a partnership between the WORK-IT, led by Jason Silverman, and the FARE Project, led by Nico Dogaer, and will take place on March 4–6 2026 at the University of Helsinki.

Helsingin ja Oulun yliopistojen yhteishanke A Convolution Method for Reconstructing Past Soundscapes -projekti tutkii miten sisätilojen akustiikka muovaa ihmisten kokemuksia rakennetusta ympäristöstä, keskittyen kahteen osa-alueeseen. Ensiksi tutkimme akustiikan roolia suomalaisissa varhaismoderneissa (puu)kirkoissa HY:n humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin, HSSH:n, myöntämänCatalyst Grantin tuella, toiseksi syvennymme selvittämään antiikin roomalaisten yksityistalojen tilakokemuksia Pompeijissa ja Herculaneumissa.

Paikka: Helsingin yliopisto. Aika: ma 2.3. klo 9:15-14:30

Suomen patristinen seura on julkaissut uuden käännöksen Euagrios Pontoslaisen teoksesta Kefalaia gnostika.

”Euagrios Pontoslainen (k. 399) tunnetaan rukouksen, mietiskelyn ja askeesin opettajana muun muassa Filokalia-kokoelmasta, mutta hänellä oli myös esoteerinen puolensa. Kefalaia gnostika on varhaisen kristikunnan mystisimpiä ja kryptisimpiä teoksia. Se väläyttelee näköaloja suuriin kysymyksiin: Mitä tapahtui ennen aineellisen maailman luomista? Mitä tulee tapahtumaan tämän ja tulevan maailman jälkeen? Mihin sielun ikuisuus perustuu? Miltä Jumalan ja maaliman mietiskely näyttää tällaisessa kokonaisuudessa? Niin kysymykset kuin Euagrioksen vastauksetkin ylittivät perinteisen opetuksen rajat.”

Haku Suomen Rooman-instituutin työskentelyresidenssiin on avoinna 28.2.2026 asti. Residenssiä voi hakea Villa Lantesta ja Via Faldan asuntolasta ajalle elokuu/syyskuu 2026 – elokuu 2027.

Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta hakee TUNTIOPETTAJIA kreikan kesäkursseille 2026. Hakuaika päättyy 17.2.

Suomen Tiedeseura on julkaissut teoksen Insula Pompeiana IX 3: The Wall Paintings, Mosaics, and Upper Floors. Teoksen ovat toimittaneet Ilkka Kuivalainen ja Leena Pietilä-Castrén. Teoksessa esitellään Pompejissa toteutettujen suomalaisten arkeologisten kaivausten tuloksia. Kaivaukset tehtiin Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis -hankkeessa, ja ne kohdistuivat kortteliin X, 3. Kenttätyöt toteutettiin kahdessa vaiheessa vuosina 2002–2006 ja 2009–2012.

Suomen Ateenan-instituutin säätiön hallitus ilmoittaa haettavaksi Suomen Ateenan-instituutin tutkijalehtorin toimen ajalle 1.1.2027 – 31.12.2029.

Toimi on suunnattu tutkijanuran alkuvaiheessa olevalle henkilölle, joka on jo osoittanut tutkijankykynsä. Tutkijalehtori osallistuu instituutin toiminnan toteuttamiseen laaja-alaisesti, minkä lisäksi hän tekee omaa tieteellistä työtä. Tieteellisen työn alueena tulee kyseeseen kaikki Kreikkaan ja kreikkalaiseen kulttuuriin kohdistuva tutkimus. Tutkijalehtori vastaa perusopetukseen kuuluvan antiikin Kreikan peruskurssin toteutuksesta ja osallistuu muuhun opetukseen. Hakuaika päättyy 27.2.2026 klo 17.

Suomen Lähi-idän instituutti (FIME) hakee tutkijaa määräaikaisen työsuhteeseen ajalle 1.5.2026–30.4.2028 (2 v.) instituutin toimipisteeseen Beirutiin, Libanoniin. Tutkijan toimi on suunnattu suomalaiselle tai Suomessa toimivalle tutkijalle. Tehtävän palkkaus on määritelty post-doc tai väitöskirjatyön viimeistelyvaiheen tason mukaisesti, mutta paikkaa voivat hakea myös urallaan pidemmälle edenneet tutkijat. Haku päättyy 1.3.2026.

Call for papers

Disabilities and Women in Ancient Rome: Legal, social and cultural perspectives 

Workshop at the University of Helsinki, Finland 

Monday, May 4, 2026

Deadline for submission: March 2, 2026

Hae FIMEn tutkijavierailuohjelmaan 15.2.2026 mennessä. Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailuohjelma on tarkoitettu tutkimusvierailuihin Lähi-idän yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa. Vierailevan tutkijan kohdeyliopisto tai -instituutti voi olla missä tahansa Suomen Lähi-idän instituutin ja säätiön toiminta-alueen maassa, ja tutkijan edellytetään oleskelevan vierailun ajan Lähi-idässä tutkimussuunnitelmansa mukaisesti. Tutkijavierailuaika on kuitenkin enimmillään 6 kuukautta. Vierailevalle tutkijalle myönnetään kuukausittainen apuraha. Tutkijavierailuapuraha voidaan myöntää suomalaisille tai Suomessa toimiville tutkijoille.

Suomen Lähi-idän instituutin säätiö julistaa haettaviksi vuoden 2026 apurahat

Suomen Lähi-idän instituutin säätiön apurahahaku on avoinna 15.2.2026 asti. Haettavana ovat matka-apurahat jatko-opintoihin, tutkimukseen ja kenttätyömatkoihin sekä apurahat arabian kielen opiskeluun. Matka-apurahoja jaetaan Lähi-idässä suoritettavaan tutkimukseen ja tutkimukseen liittyviin matkoihin ja arabian apurahoja vähintään kuukauden kestävään arabian kielen opiskeluun Lähi-idässä. Lisäksi haettavana on Suomen Lähi-idän instituutin ystävät ry:n gradustipendi, jonka jakamisesta vastaa em. yhdistys, sekä Aimo T. Nikolainen -apuraha ekumeeniseen tutkimukseen, jonka rahoittaa Suomen Konstantinus Yhdistys.

Suomen Rooman-instituuttia ylläpitävä säätiö Institutum Romanum Finlandiae hakee tutkijatohtoria Roomassa sijaitsevaan tiedeinstituuttiin yhden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Työsuhde alkaa 1.6.2026 tai sopimuksen mukaan. Hakuaika päättyy 19.2.2026.

Tervetuloa Suomen Egyptologisen Seuran järjestämään esitelmätilaisuuteen ensi tiistaina 27.1.2026 klo 17.15 Tieteiden talon Cedercreutz-salissa (505).

FT Heidi Jauhiainen esitelmöi aiheesta ”Maailman vanhin papyrus ja pyramidinrakentajat: uutta tietoa vanhan valtakunnan ajalta”.

Esitelmää voi seurata myös Zoomissa.

Oxford University Press on julkaissut Christer Bruunin monografian ’Ostia by the Sea – Society, Population, and Identities in Rome’s Port’. Julkaisijan kuvaus kirjasta:

1) Synthesizes a wide variety of sources—consulting existing relevant scholarship in English, Italian, French, German, and Spanish—for a unique perspective on what life was like in one of the best known and most important ancient Roman towns
2)Provides a history of Ostia’s population during a period of approximately 300 years (50 BCE-250 CE), with many new translations, interpretations, and conclusions from a leading expert in the field
3)Offers a penetrating analysis of Ostia’s various social strata—from the dominating elite to the unusually large role played by women to successful, business-minded freed slaves to ordinary artisans and workers, many of whom were immigrants

Allegra Lab Helsingin ja Antiikintutkimuksen verkoston Tieteiden yön tapahtumassa 22.1.2026 sukelletaan kissaeläinten elämään itäisellä Välimerellä. Rennossa kahvilabaarissa järjestettävässä tilaisuudessa kuullaan, miten leijonat, temppelien pyhät kissat ja nykypäivän katukissat ovat kulkeneet ihmisen rinnalla antiikista meidän aikoihimme. Mukana myös valokuvanäyttely Kyproksen katukissoista.

Suomen Ateenan-instituutin sähköisen julkaisusarja Grifoksen neljäs volyymi on julkaistu! Jyrki Siukonen tarkastelee monografiassaan Negotiating the Hermes of Olympia: A Short History of Reception Praksiteleen Hermeksestä käytyä keskustelua 150 vuoden ajalta.