Pontifex maximus

HelRaw-seminaari 4.3.: Franco De Angelis, ’Why Rome, and not Syracuse?’

Uutisen lähde: linkki. Why Rome, and not Syracuse? Abstract: In 413 BC, the Athenian Empire had its hopes of conquering Sicily dashed by Syracuse and, with it, any attempt to expand its empire into the western Mediterranean. Later, by 264 BC–one hundred and fifty years on–Syracuse tacitly acknowledged its secondary place in western Mediterranean empire-building by allying itself with Rome on the eve of the First Punic War. After such a promising start, why did Syracuse not become the main empire in the western Mediterranean? Why did Rome? This talk, part of a larger book project, attempts to answer this question and lay out a comparative cross-cultural methodology that focuses on contemporary organizational and institutional differences between societies. In doing so, it sets up a new, more realistic historical context for understanding the Roman Empire’s creation. When:  4.3.2024, at 17:15 Helsinki time. Where: Metsätalo room 12 (B308), Unioninkatu 40.  or at Zoom  https://helsinki.zoom.us/j/66698269669?pwd=SVIvblFHenpDOUx3cW1sRktERE9Idz09 Meeting ID: 666 9826 9669 Passcode: 413819 About our speaker: Franco De Angelis is Core Fellow and Research Director at the Helsinki Collegium for Advanced Studies during the 2023-2024 academic year. He is on sabbatical leave from the University of British Columbia (Vancouver), where he is Full Professor and Distinguished University Scholar in the Department of Ancient Mediterranean and Near Eastern Studies. In his teaching and research, he has developed cross-cultural, interdisciplinary methodologies that employ all types of evidence and various theoretical tools to help interpret them. His research has focused on expanding the narrow story we have traditionally told about the ancient Greeks by addressing their overlooked migrations, especially to Italy.

HelRaw-seminaari 4.3.: Franco De Angelis, ’Why Rome, and not Syracuse?’ Read More »

Vierailuluento 1.3.: Prof. Richard Ascough, ’Synagogues and (Other) Associations in the Roman Empire’

Professori Petri Luomanen välitti tiedon: Prof. Richard Ascough (Queen’s University, Kingston, Canada) pitää vierailuluennon tämän viikon perjantaina 1.3. klo 14-16 aiheenaan Synagogues and (Other) Associations in the Roman Empire. Paikka: Päärakennus F3004. Prof. Ascough toimii vastaväittäjänä Jarkko Vikmanin lauantaina 2.3. tarkastettavassa väitöskirjassa The Cultural Evolution of Cultic Expertise in Ephesus (PIII, klo 10). Vierailuluennon teema liittyy väitöskirjan aihepiiriin mutta on samalla laajemminkin merkittävä esimerkiksi varhaisten kristillisten seurakuntien synnystä ja organisoitumisesta käydyn keskustelun kannalta. Tervetuloa kuulemaan sekä vierailuluentoa että väitöstä! Tietoa väitöstilaisuudesta: linkki. ***** Prof. Richard Ascough (Queen’s University, Kingston, Canada) gives an open lecture on Firiday, March 11, 2-4 PM on the topic:  Synagogues and (Other) Associations in the Roman Empire.  Location: University Main Building (Päärakennus) F3004. On Saturday (March 2), Prof. Ascough will act as an opponent  in the public examination of Jarkko Vikman’s doctoral dissertation:  The Cultural Evolution of Cultic Expertise in Ephesus (PIII, 10 AM). The theme of the guest lecure is linked to the topic of Vikman’s dissertation but has also larger significance, for instance in the discussion concerning the birth and oraganization of early Christian congregations. Welcome to participate the guest lecture and the public examination! More information about the public examination: link.

Vierailuluento 1.3.: Prof. Richard Ascough, ’Synagogues and (Other) Associations in the Roman Empire’ Read More »

Mihin antiikintutkimusta Suomessa tarvitaan?

Mihin antiikintutkimusta Suomessa tarvitaan? Ville Vuolanto pohtii Triviumin blogissa, mihin antiikintutkimusta Suomessa tarvitaan: ”Antiikkia on tutkittu vähintään renessanssista asti, modernein tieteellisin välineinkin jo pitkälle toistasataa vuotta. Onkin kysyttävä, miksi antiikkia on yhä tutkittava. Tutkimus rakentuu aiempien sukupolvien työlle. Silti kukin aikakausi, kulttuuri ja tutkija kysyy omat ja uudet kysymyksensä etsien vastauksia omiin polttaviin ongelmiinsa ihmisenä ja yhteisön jäsenenä. Toki antiikintutkimukseen vaikuttavat myös uudet löydetyt lähteet ja materiaalit, mutta keskeisin avain tutkimuksen uudistumiseen ja sen jatkuvaan ajankohtaisuuteen ovat uudet menetelmät, teknologiat ja ennen kaikkea uudet kysymykset. Tutkijalla on paitsi metodologinen, myös eettinen velvollisuus seurata aikaansa, olla utelias ja osallistua kulttuuriin, sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ihmistieteellinen tutkimus ei tule koskaan valmiiksi. Antiikintutkimus on ymmärrettävä tutkimusalaksi, joka etsii uutta tietoa ja ymmärrystä kanssaihmisten toiminnasta tutkimalla nykymaailman juuria antiikin maailmassa. Tämä nyky-yhteiskunnan ilmiöille vertailukohtia, ja samalla lähtökohdan nykykulttuurin tarkastelulle. Asiat voisivat olla toisinkin, ja niitä voisi ajatella eri näkökulmista kuin miten juuri nyt teemme. Kuva: Ville Vuolanto Esimerkiksi aikamme ekologiset ja poliittiset ongelmat vaativat ajattelua, joka osaa ottaa suuret historialliset, kulttuurilliset ja yhteiskunnalliset mittakaavat huomioon. Mitä esimerkiksi rationaalisuus tai hyöty tarkoittavat tänä päivänä verrattuna siihen, mitä ne joskus aiemmin ovat merkinneet? Ovatko taloudellinen kilpailukyky ja talouskasvu yhteiskunnan rakentamisessa välttämätön lähtökohta? Miten ihmisten merkityksellisimmiksi koetut asiat ovat muuttuneet antiikista nykypäivään – voisimmeko nähdä yhteiskuntamme tai oman elämämme uudella tavalla? Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa eri kulttuurit voivat elää rinnakkain, miten tulevaisuutta, joka ei tuhoa planeettaamme? Minkälainen arvopohja on perintömme antiikin jälkeläisinä: Mitä haluamme unohtaa, mitä muistaa, mitä nostaa esiin? Missä määrin jo se, että pohdimme antiikintutkimuksen ’hyötyä’ on tunnusmerkillistä juuri tämän hetken maailmalle! Asioihin voidaan puuttua ja ajattelumalleja muuttaa vasta kun ne tiedostetaan. Tämä vaatii, että kohdistamme kriittisen katseen oman ajattelumme rakentumiseen. Antiikintutkimus luo perustaa nykykulttuurin ymmärtämiselle ja kritiikille. Se tuottaa osaamista, joka auttaa ymmärtämään ja ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia nyt ja tulevaisuudessa. Muisti, muistot ja perinne ovat luoneet ajattelumme sellaiseksi kuin se nyt on: elämme tietyssä historiallisessa jatkumossa, jonka keskeiset piirteet juontuvat antiikkiin ja antiikista inspiroituneeseen toimintaan ja ajatteluun. On kehäpäätelmä väittää, ettei sivistystä voi harjoittaa tuntematta antiikin perintöä – sillä kulttuurissamme vallitseva käsitys sivistyksestä ja siihen liittyvästä hyvästä elämästä on antiikista peräisin. Meille näkyvin osa antiikin maailmaa on sen kaupunkikulttuuri, jossa keskeistä oli kehittää uusia yhteiselämän muotoja muuttuvassa maailmassa. Tämä vaati silloin – ja vaatii yhä – keskusteluja, avoimuutta ja jatkuvaa neuvottelua. Tässä on sivistyksen ydin. Sivistyksen arvoa yhteiskunnalle on vaikea mitata, mutta sen rapautumisen huomaa. Laaja sivistys on kaiken uutta luovan ja tuottavan toiminnan pohjalla. Kyse on identiteetin tutkiskelusta, siitä, mistä me tulemme ja mitä olemme. Tässä on paino sanalla ’me’: kyseessä ovat jaettu muistaminen, jaettu menneisyys ja jaettu kulttuuri, jotka kaikki rakentavat yhteistä tulevaisuutta. Antiikin perintö, sekä sen kristillisessä että siitä usein erilliseksi mielletyssä kreikkalais-roomalaisessa muodossaan, on rakentanut sen pohjan, joka on tehnyt ja tekee suomalaisista eurooppalaisia, tietyn kulttuuripiirin jäseniä. Antiikintutkimus liikkuu näillä juurilla, länsimaisen ihmisen ymmärtämisen ytimessä, siellä mistä useimmat merkitykselliset keskustelut alkavat. Tästä syystä kulttuurissamme katse kohdistuu yhä uudelleen aina antiikkiin. Osallistuminen aikalaiskeskusteluihin ei kuitenkaan tarkoita, että tieteellisen tiedon vaatimuksista, kuten systemaattisuudesta, menetelmällisyydestä, tutkimusperustaisuudesta, itsereflektiivisyydestä tai avoimuudesta voitaisiin tinkiä. Päinvastoin, juuri nämä ovat antiikintutkimuksen merkityksellisyyden ja olemassaolon oikeutuksen perusta. Vain menetelmällisesti tarkan tutkimuksen pohjalta voidaan kriittisesti arvioida niitä lukuisia tapoja, joilla esimerkiksi antiikkia ja sen perintöä pyritään käyttämään hyväksi poliittisessa retoriikassa. Menneisyyden tarkoitushakuinen hyväksikäyttö vaatii vastavoimakseen vankkoja, alkuperäislähteisiin perustuvia tieteellisiä tutkimuksia ja julkisia puheenvuoroja. Mitkä sitten olisivat perustelut antiikintutkimuksen mielekkyydelle ja ’hyödylle’? Oma antiikkini on paikka, jossa on itseisarvoisen tärkeää ja kiinnostavaa olla utelias suhteessa koko inhimillisen kokemuksen kirjoon. Kyse on siitä humanismin perinteestä, jonka peruseetos kiteytyy Terentiuksen usein siteerattuun lausahdukseen ”ihmisenä en pidä mitään inhimillistä itselleni vieraana”. Antiikin maailmassa, jota tarkastelemme sen kaukaisina jälkeläisinä, vieraus ja tuttuus yhdistyvät kiehtovalla tavalla. Se on aika ja paikka, jonka avulla on mahdollista päästä käsiksi oman kulttuurimme piirteisiin, arjestamme poikkeavasta näkökulmasta. Traditio ja muutos, menneisyyden hyväksikäyttö ja muistaminen, identiteetti ja arjen kokemukset tulevat aivan erityisellä tavalla näkyviin, kun näitä teemoja peilaa antiikin maailmaa vasten. Antiikki puhuttelee uusista näkökulmista jatkuvasti yhä uusia sukupolvia – ja näin se haastaa yhä uudelleen välienselvittelyyn kanssaan, kuten Heikki Solin on asian kiteyttänyt. Harva eksyy antiikintutkimuksen pariin ajatuksenaan hankkia sen avulla yhteiskunnallista menestystä, vaikutusvaltaa tai varallisuutta. Nämä päämäärät eivät vie antiikintutkimuksen pariin, eivätkä pidä siellä. Sen sijaan menneisyyden tutkimuksen mielekkyys on siinä, miten se pystyy toimimaan siltana ja katalyyttinä menneisyyden ja tulevaisuuden, pysyvyyden ja muutoksen välisissä keskusteluissa. Ajattelumme, kulttuurimme, jopa kielemme on monin tavoin riippuvainen antiikin perinnöstä. Tämä pitää antiikin elävänä tutkimusalana ja kiinnostuksen kohteena. Antiikki oli monimuotoinen ja moniarvoinen. Tätä se on tutkimuskohteena, elävänä menneisyytenä; tätä antiikintutkimus on myös tutkimusotteena, monitieteisenä ja ennakkoluulottomana suhtautumisena menneisyyden ja nykypäivän ilmiöihin. Suomi tarvitsee antiikintutkijoitaan, sillä antiikin maailma on yhä läsnä, aina yhtä merkityksellisenä. Ville Vuolanto Johtaja, Trivium. Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies Yliopistonlehtori, Latinankielinen kulttuuri ja latinan kieli, Tampereen yliopisto Kirjallisuutta: Heikkilä, Tuomas ja Ilkka Niiniluoto (toim.), Aika haastaa humanistit — Puheenvuoroja humanistisen tutkimuksen puolesta. Helsinki: Gaudeamus, 2023. Sihvola, Juha, ”Mihin on suomalainen antiikintutkimus menossa?”, Tieteessä tapahtuu 15:3 (1997), https://journal.fi/tt/article/view/58723, luettu 20.2. 2024. Solin, Heikki, ”Pysyvyyttä muutoksen keskellä – antiikki ja me”, Folium Classicum 62 / 5.3.2003, 5-7. Vuolanto, Ville, ”Suomalaisen antiikintutkimuksen tila ja tulevaisuus”. Tutkimuskeskus Triviumin blogi, 28.2.2018, https://research.tuni.fi/trivium-fi/articles/suomalaisen-antiikintutkimuksen-tila-ja-tulevaisuus/, luettu 22.2.2024.”   Kirjoituksen lähde: linkki.

Mihin antiikintutkimusta Suomessa tarvitaan? Read More »

Väitös: Jarkko Vikman, ’The Cultural Evolution of Cultic Expertise in Ephesus – Experts in the Inscriptions of Unofficial Associations and in the Early Christian Texts related to the Figure of John’

Uutisen lähde: Helsingin yliopiston tapahtumakalenteri TM Jarkko Vikman väittelee 2.3.2024 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”The Cultural Evolution of Cultic Expertise in Ephesus – Experts in the Inscriptions of Unofficial Associations and in the Early Christian Texts related to the Figure of John” (Kultillisen asiantuntijuuden kulttuurievoluutio Efesoksessa: Asiantuntijat epävirallisten yhdistysten piirtokirjoituksissa ja kristillisissä Johannekseen liittyvissä teksteissä). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Richard S. Ascough, Queen’s University, ja kustoksena on Petri Luomanen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa. Aika: lauantaina 2.3.2024 10.00-12.00 Paikka: Helsingin yliopisto, Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3 Livestream: linkki

Väitös: Jarkko Vikman, ’The Cultural Evolution of Cultic Expertise in Ephesus – Experts in the Inscriptions of Unofficial Associations and in the Early Christian Texts related to the Figure of John’ Read More »

Mielenilmaus antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen puolesta 19.2.

Tervetuloa Symposion ry:n järjestämään mielenilmaukseen antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen säilyttämisen puolesta ensiviikon maanantaina 19.2.2024 klo 11:30 alkaen Metsätalon aulassa (Unioninkatu 40)! Helsingin yliopisto tarjoaa tällä hetkellä ainoana Suomessa antiikin materiaalisen kulttuurin (entisen klassillisen arkeologian) säännöllistä kontaktiopetusta. Nyt yliopisto on lakkauttamassa tämän opetuksen ja opintokokonaisuudet kesällä 2024. Asiaan voi kuitenkin vielä vaikuttaa! Tällä mielenilmauksella puolustetaan antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen jatkumista ja opintokokonaisuuksien säilyttämistä. Tiedekuntaneuvosto käsittelee lakkauttamista kokouksessaan 19.3. Vaadimme tämän päätöksen pöytäämistä tiedekuntaneuvoston kokoukseen 28.5. Perusteemme pöytäämisen puolesta ovat seuraavat: Mielenilmauksessa on toivottavaa (mutta ei pakollista) pukeutua togaan. Mielenilmauksessa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita: https://hyy.fi/fi/uutiset/hyyn-turvallisemman-tilan-periaatteet/ Symposionin kannanotto: https://rostrasymposion.wixsite.com/rostra/post/symposion-ry-n-kannanotto-antiikin-kulttuurin-opetuksen-puolesta Adressi antiikin kulttuurin opetuksen puolesta: https://www.adressit.com/allekirjoitukset/antiikin_materiaalisen_kulttuurin_opetuksen_on_jatkuttava_helsingin_yliopistossa/ Mielenilmaukselle on lupa sekä yliopiston toimitilajohtajalta että Metsätalon vahtimestareilta. Mielenilmauksesta on ilmoitettu poliisille. Mitä? Mielenilmaus antiikin kulttuurin opetuksen ja opintokokonaisuuksien puolesta. Missä? Metsätalon aulassa maanantaina 19.2. Milloin? 11:30 alkaen. Tervetuloa! Symposion ry #ehtonarahoitus #mielenosoitus

Mielenilmaus antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen puolesta 19.2. Read More »

Ancient and Medieval Middle East (AMME) seminar spring 2024

The Ancient and Medieval Middle East (AMME) spring seminar series is here! The program is composed of four hybrid events, organized at the University of Helsinki and virtually (please refer below for the details). The respective sessions consist of two talks on a shared theme, followed by a shared window for questions and discussion on the matters dealt with during the day. As AMME’s spring is already underway, the first session has concluded. The rest of the program looks as follows: Tuesday 23.1.2024 (16:15-18:00 EET): Ancient Ideology and Imagined Histories Thursday 7.3.2024 (16:15-18:00 EET): Pictorial Aspects of Ancient Texts Tuesday 2.4.2024 (16:15-18:00 EEST): Animals of the Ancient World Thursday 23.5.2024 (new date!) (16:15-18:00 EEST): Land management practices: Migration and Empire The sessions can be attended in person, at Fabianinkatu 24, room 524 (5th floor), or on Zoom (Meeting ID: 678 8979 2118 / https://helsinki.zoom.us/j/67889792118). Source: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/ancient-near-eastern-empires/news/amme-program-announcement-spring-2024

Ancient and Medieval Middle East (AMME) seminar spring 2024 Read More »

Julkaisu: Helikonin numero 1/2023 luettavissa netissä

Suomen Ateenan-instituutin ystävien jäsenlehti Helikonin numero 1/2023 on nyt luettavissa yhdistyksen lehtiarkistossa! Tässä numerossa: MARTTI LEIWO & RISTO PEKKA PENNANEN: Eero Heimolinna in memoriamVESA VAHTIKARI: PääkirjoitusKATJA VARAKAS: Aigina, Ateenan vauras kiistakumppani – myyteistä pistaasioihinBJÖRN FORSÉN: Vuorten viemää – elämyksiä Kreikan luonnosta IIIMARTTI LEIWO: Käsiala ja kieli. Sotilaiden kirjeitä Egyptissä 2. vuosisadalla jaa.PETRA PAKKANEN: Kiitos Maria Martzoukou!PETRA PAKKANEN: Henkilöstöuudistuksia instituutissaSuomen Ateenan-instituutin ystävät ry:n toimintakertomus vuodelta 2022Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2023Tapahtumia Lehtiarkistosta löytyvät myös lehden aiemmat numerot. Lähde: https://ateenaninstituutinystavat.fi/2024/02/05/helikon-1-2023-luettavissa-saiyn-verkkosivuilla/

Julkaisu: Helikonin numero 1/2023 luettavissa netissä Read More »

Call for Papers: Networks in the Ancient Near East

Are you working on archaeological, socio-historical or semantic networks in the ancient Near East? Read on, and submit your paper proposal by 01 March 2024! We are pleased to open this call for papers to be considered for publication in an open access volume on ‘Networks in Ancient Near Eastern Studies’, edited by Ellie Bennett, Lena Tambs, and Jonathan Valk of the University of Helsinki’s Centre of Excellence in Ancient Near Eastern Empires (ANEE). The book will assemble cutting-edge work on the application of network analysis in ancient Near Eastern studies. In addition to a general introduction and a concluding chapter tying the volume together, the work will consist of three sections devoted to (1) archaeological, (2) socio-historical, and (3) lexical networks. Each section will contain a general theoretical and methodological overview, accompanied by case studies. With this open call, we encourage scholars working on all periods and geographical regions of the Ancient Near East—regardless of background, identity, field, and affiliation—to submit proposals for case studies illustrating the use of networks with relevant ancient Near Eastern material. Please indicate which section is best suited to your case study and submit your preliminary title and abstract (max. 400 words) by 1 March 2024 to eleanor.bennett@helsinki.fi. Formal guidelines for submitting the manuscript will be circulated upon acceptance of the proposal. We expect to publish the volume open access with Helsinki University Press, with a publication date in late 2025. Questions may be directed to any of the editors at the following email addresses: eleanor.bennett@helsinki.fi, lena.tambs@helsinki.fi, and/or jonathan.valk@helsinki.fi. Uutisen lähde: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/ancient-near-eastern-empires/news/call-for-papers-networks-in-the-ancient-near-east

Call for Papers: Networks in the Ancient Near East Read More »

Holger Thesleffin muistoseminaari 15.3.

Suomen Tiedeseura tiedottaa järjestämästään tapahtumasta: Perjantaina 15.3.2024 klo 14.15–18 Helsingin yliopisto, Metsätalon sali 6 (Unioninkatu 40, 3. kerros) ”Lämpimästi tervetuloa kreikkalaisen filologian henkilökohtaisen ylimääräisen professorin Holger Thesleffin (1924–2023) kunniaksi järjestettävään muistoseminaariin. Seminaarissa tarkastellaan Helsingin yliopistossa toimineen Thesleffin perintöä filosofian historian ja antiikin kulttuurin tutkimukselle sekä hänen toimintaansa tutkijana ja tiedeyhteisössä. Seminaarin puhujat ovat Thesleffin oppilaita ja hänen opetustaan ja tutkimustaan hyvin tuntevia tutkijoita. Seminaarin kieli on suomi ja se järjestetään yhteistyössä KFY:n (Klassillis-filologinen yhdistys) kanssa. Pyydämme ilmoittautumaan seminaariin viimeistään 29.2.2024 tämän ilmoittautumislomakkeen kautta. Ohjelma 14.15 Professori Mika Kajava Seminaarin avaus ja avaussanat 14.30 VTT, FM Lassi Jakola Platonin kontekstit 14.50 Professori Pauliina Remes Kaksi maailmaa vai kaksi tasoa? Platon ja Thesleff havaittavan todellisuuden suhteesta ideoihin 15.10 FT, Dos. Mika Perälä Refleksiivisen tiedon lajit Platonin Kharmides-dialogissa 15.30 Keskustelu 15.50 Kahvitauko 16.20 FT, Dos. Eero Salmenkivi Mieleen palauttaminen Platonin Menon-dialogissa 16.40 Professori emeritus Hannu Riikonen Holger Thesleff ja antiikin jälkivaikutus 17.00 Keskustelu 17.20 Akateemikko Ilkka Niiniluoto Seminaarin päätössanat ja päättäminen” Lähde: https://scientiarum.fi/fi/holger-thesleffin-muistoseminaari/

Holger Thesleffin muistoseminaari 15.3. Read More »

Seminar 14.2.: The cult of saints in a late antique city: Hippo c.420

Prof. Robert Wisneiwski will read a paper The cult of saints in a late antique city: Hippo c.420 and lead a discussion in the Medieval Seminar of UH tomorrow, that is, on Wed. 14 Feb, at 14:15-15:45. The venue is Room U2071 in the Main Building (University of Helsinki). Access through Zoom (see below) is also provided. Robert is professor of History at Warsaw University and has published extensively on late antiquity. He has led digital humanities projects on Presbyters/priests and on the ERC funded Cult of Saints and his publications includeThe Beginnings of the Cult of Relics (1st edn, Oxford University Press 2018)Christian Divination in Late Antiquity (1st edn, Amsterdam University Press 2020) The zoom link is:https://helsinki.zoom.us/j/4018028203?pwd=VHdqb2dpZW5xaWd6cXhmS2VzZFBodz09Meeting ID: 401 802 8203 and Passcode: 1234

Seminar 14.2.: The cult of saints in a late antique city: Hippo c.420 Read More »

Apuraha väitöstutkimukseen Suomen Ateenan-instituutissa – Stipendium för doktorandforskning vid Finlands Aten-institut

Suomen Ateenan-instituutin ystävät r.y. julistaa haettavaksi apurahan väitöstutkimukseen. Se on suuruudeltaan 4 000 euroa ja tarkoitettu instituutin tutkimusaloille, joita ovat esimerkiksi arkeologia, filosofia, historia, kirkkohistoria, klassillinen filologia, kreikan kielen ja kulttuurin tutkimus, taidehistoria sekä teologia. Apurahan ovat mahdollistaneet yksityiset lahjoittajat. Apurahaan sisältyy instituutin myöntämä majoitus Koroneos-talossa. Apurahan myöntäminen edellyttää yhtäjaksoista oleskelua Ateenassa ja apurahan käyttämistä vuoden 2024 aikana. Jakso Ateenassa voi jatkua talvikaudelle 2025. Hakemukseen tulee liittää enintään neljän sivun mittainen tutkimussuunnitelma, cv, sekä perustelut Ateenassa työskentelyn merkityksestä väitöstutkimukselle. Mahdolliset suositukset pyydetään toimittamaan sähköpostitse suoraan sihteerille määräpäivään mennessä. Hakemus toimitetaan liitteineen yhtenäisenä pdf-tiedostona yhdistyksen sihteerille 22.2.2024 mennessä osoitteeseen ateenanystavat@gmail.com. Apurahan saaja ilmoitetaan yhdistyksen vuosikokouksessa 12. päivänä maaliskuuta. * * * * * * Finlands Athen-instituts vänner r.f. utlyser ett stipendium för doktorandforskning. Stipendiesumman är 4 000 euro. Stipendiet är avsett för institutets forskningsområden, som är till exempel arkeologi, filosofi, forskning i grekiska språket och den grekiska kulturen, historia, klassisk filologi, konsthistoria, kyrkohistoria och teologi. Stipendiet har blivit möjligt tack vare enskilda donatorer. I stipendiet ingår att institutet beviljar stipendiaten tillstånd att bo i Koroneos-huset. För att beviljas stipendiet skall stipendiaten vistas oavbrutet i Aten och använda stipendiet under år 2024. Vistelsen i Aten kan fortgå till vintern 2025. Till ansökan skall bifogas en högst fyra sidor lång forskningsplan, ett cv och motiveringar till varför arbetet i Aten är av betydelse för doktorandstudierna. Eventuella referenser skall skickas direkt till föreningens sekreterare inom utsatt datum. Ansökan jämte bilagor skall skickas som enhetlig PDF-fil till föreningens sekreterare senast den 22 februari 2024 på adressen ateenanystavat@gmail.com. Mottagaren av stipendiet offentliggörs under föreningens årsmöte den 12 mars. Tiedon välitti: Suomen Ateenan-instituutin ystävät r.y. / Finlands Athen-instituts vänner r.f. https://ateenaninstituutinystavat.fi/2024/02/03/apuraha-vaitostutkimukseen-suomen-ateenan-instituutissa-stipendium-for-doktorandforskning-vid-finlands-aten-institut/ https://www.facebook.com/ateenanystavat https://ateenaninstituutinystavat.fi

Apuraha väitöstutkimukseen Suomen Ateenan-instituutissa – Stipendium för doktorandforskning vid Finlands Aten-institut Read More »

SAIY Esitelmäilta: ”Melos & Santorini: Meloksen obsidiaanista Kykladien kulttuuriin”, 14.2.

”Suomen Ateenan-instituutin ystävät r.y.:n kevään ohjelma käynnistyy keskiviikkona 14.2. klo 18, kun yhdistyksen varapuheenjohtaja, auktorisoitu opas ja kokenut Kreikan matkaaja, FM Maarit Nieminen pitää esitelmän otsikolla ”Melos & Santorini: Meloksen obsidiaanista Kykladien kulttuuriin”. Esitelmä järjestetään etäyhteydellä Teams-palvelussa. Lämpimästi tervetuloa! Linkki esitelmään: https://teams.live.com/meet/9457976183268?p=CKpLMuxtJHIAdfyP Ennakkotiedustelujen tiimoilta voi olla yhteydessä sihteeriin: ateenanystavat@gmail.com.” Tiedon välitti Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry:https://www.facebook.com/ateenanystavathttps://ateenaninstituutinystavat.fi

SAIY Esitelmäilta: ”Melos & Santorini: Meloksen obsidiaanista Kykladien kulttuuriin”, 14.2. Read More »

Kooste Symposion ry:n keskustelutilaisuudesta liittyen Helsingin yliopiston päätökseen lopettaa Antiikin (materiaalisen) kulttuurin opetus

Kooste Symposion ry:n keskustelutilaisuudesta 26.1.2024 Symposion ry järjesti puheenjohtaja Sofia Vierulan kokoonkutsumana 26.1.2024 klo 17 Uuden Ylioppilastalon Illuusiossa keskustelutilaisuuden liittyen Helsingin yliopiston suunnitelmiin lopettaa antiikin materiaalisen kulttuurin opetus. Tapahtuma järjestettiin hybridimuotoisena. Enimmillään tapahtumassa oli paikalla noin 40 henkeä lähitapaamisessa ja noin 10 henkeä Zoomissa. Suurin osa läsnäolijoista oli opiskelijoita, pääosin klassillisen filologian, arkeologian, taidehistorian ja historian aloilta, mutta myös muiden alojen edustajia oli paikalla. Lisäksi paikalla olivat arkeologian professori Mika Lavento sekä instituuttien tutkijaopettajat Tuomo Nuorluoto (Suomen Rooman-instituutti) ja Lassi Jakola (Suomen Ateenan-instituutti, etänä). Kaius Tuori ja Samuli Simelius olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Keskustelu oli vilkasta, polveilevaa ja se käytiin hyvässä hengessä. Kaikki ovat yhteisellä asialla ja tahtotilaa opetuksen säilymiseen riittää. Tilanteen taustoitusta Kulttuurien tutkimuksen osastonjohtaja on ilmoittanut, että antiikin kulttuurin opintokokonaisuutta ei jatketa kesän 2024 jälkeen, kun Samuli Simeliuksen työsopimus päättyy heinäkuussa. Osasto suhtautuu positiivisesti ajatukseen jatkosta, mutta osastolla ei ole budjettivaltaa – dekaanilla on. Yliopistolla on joka tapauksessa velvollisuus taata, että kokonaisuutta suorittavat opiskelijat saavat suoritettua kokonaisuutensa loppuun. Ylen lopetussuunnitelmista tekemässä uutisessa humanistisen tiedekunnan dekaani antoi ymmärtää, että opintokokonaisuudessa ei juurikaan ole ollut opiskelijoita. Todellisuudessa opiskelijamäärät ovat pysyneet korkeina, opintoja on vuosittain suoritettu noin 470 opintopistettä. Tähän asti tiedekunta on osallistunut opintokokonaisuuden rahoitukseen 20000 eurolla vuodessa, loput rahoituksesta on tullut muista lähteistä. Vuosien varrella on opintokokonaisuuden toteuttamiseksi on haettu myös ulkopuolista rahoitusta. Rahoittajat kuitenkin yleensä odottavat, että myös tiedekunta osallistuu rahoitukseen. Yleisenä tendenssinä tuntuu olevan, että säätiöt ja rahastot eivät halua rahoittaa sellaista, mistä julkinen valta sitten vetäytyy. Kysymyksiä heräsi lisäksi muun muassa siitä, mihin tiedekunnan 20000 euroa aiotaan jatkossa suunnata. Tiedekunnan tapana näyttäisi olevan, että jos jollekin alalle halutaan palkata joku, toisen alan täytyy luopua henkilöresursseista. Tilannetta hankaloittaa se, että jos asioissa joustetaan pitkään ja kehitetään laastariratkaisuja, lopulta taistelu hiipuu ja jatkorahoituksen saaminen käy yhä vaikeammaksi. Paras vaihtoehto olisi lehtoraatin täyttö nuorella ja yhteistyökykyisellä ihmisellä, joka pystyy vahvistamaan eri alojen välistä yhteistyötä ja dialogia. Mitä on jo tehty? Symposion ry. on lähettänyt dekaanille kannanoton, joka on myös julkaistu Symposionin blogissa. Lisäksi Symposion on avannut kansainvälisen adressin. Adressissa on tällä hetkellä (to 1.2. klo 11.40) 2 389 allekirjoitusta. Suomen Rooman- ja Ateenan instituutit ovat julkaisseet yhteisen kannanoton. Yle on julkaissut Sofia Vierulan ja dekaanin haastattelun. Dekaanin esittämiä asiavirheitä on myös korjattu lukuisten oikaisupyyntöjen perusteella. Helsingin Sanomissa on julkaistu mielipidekirjoituksia asian puolesta. Muut opiskelijajärjestöt ovat antaneet tukensa ja esimerkiksi Kronos ry (HY:n historianopiskelijoiden ainejärjestö) on tekemässä omaa kannanottoaan. Miten yksilöt voivat vaikuttaa? Humanisticumin edustajan kokemuksen mukaan ainoastaan ulkopuolelta tuleva paine auttaa. On hyvä, jos yksittäiset ihmiset kirjoittavat juttuja asian puolesta. Tässä on hyvä hyödyntää somea. Omien päivitysten lisäksi on tärkeää jakaa, tykätä ja kommentoida muiden julkaisuja, jotta algoritmit työskentelevät eduksemme. Myös henkilökohtaisia verkostoja päättäjiin olisi hyvä käyttää hyödyksi ja pyytää julkista tukea. Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Helsingin Sanomien yliopistokirjeenvaihtajaan. Opiskelijat voivat vaikuttaa olemalla suoraan yhteydessä dekaaniin ja rehtoraattiin. Symposion on menossa tapaamaan dekaania, ja myös muut keskeiset ainejärjestöt ovat ilmoittaneet edustajansa mukaan. Opiskelijoiden on myös hyvä täyttää kurssien Norppa-palautetta aktiivisesti, sillä yliopisto seuraa ko. järjestelmää. Opettaja voi myös lisätä sinne omia kysymyksiä. Kirjoituksissa voi ja pitää painottaa opiskelijoiden tulevaisuutta. Esimerkiksi arkeologian opiskelijoiden on yhä hankalampaa saada Välimeren alueen kenttätöihin tarvittavaa osaamista, eivätkä kaikki halukkaat välttämättä edes pääse osallistumaan kenttätöihin. Taidehistorian opiskelijat huomioivat myös, että myös uudessa taiteessa ammennetaan valtavasti antiikin materiaalisesta kulttuurista, eivätkä teosten viestit välttämättä enää avaudu katsojille tulevaisuudessa. Harkitaan HY:n sisäistä adressia, joka on suunnattu erityisesti opiskelijoille. Sofia Vierula välittää myös palautekyselyn antiikin kulttuurin opinnoista kaikille opiskelijoille, edellinen palautekysely oli vain klassillisen filologian opiskelijoille. Lisäksi harkitaan (pienimuotoisen) mielenilmauksen järjestämistä yliopistolla. Kaikessa viestinnässä tärkeää pitää mielessä faktojen oikeellisuus ja kirjoitusten kohtelias/rakentava/sivistynyt sävy. Tulevaisuus? Kokonaisuuksien suorittaminen loppuun mietitytti opiskelijoita: mihin mennessä pitää suorittaa, kenen vastuulla tarkastaminen on? – Kaikki pohdinta tähän liittyen on vielä spekulaatiota, sillä päätäntävalta on muilla tahoilla. Asioihin vaikuttaa esimerkiksi mahdollisen lisärahoituksen saaminen. Yksittäisiä kursseja ehkä järjestetään muissa opintosuunnissa, ja kirjatenttien tarkastajia löytynee. Joka tapauksessa on yliopiston vastuulla, että opiskelijat saavat kokonaisuudet suoritetuksi. Esitettiin myös opetukseen liittyviä toiveita. Opetukseen olisi hyvä lisätä tulevaisuudessa enemmän varsinaista arkeologiaa ja nykypäivän menetelmiä. Toivottiin myös, että klassillisen filologian opetuksessa huomioitaisiin enemmän materiaalisen kulttuurin merkitys. Nyt se on jäänyt osalle opiskelijoista epäselväksi, ja antiikin kulttuuri -opintokokonaisuuden sijainti kulttuurien osastolla on vahvistanut välimatkaa kielen ja kulttuurin välillä. Keskustelussa nousi esiin kielten ja kulttuurin opintojen erottaminen ja sen keinotekoisuus ja haitallisuus. Ennen Isoa Pyörää HY:ssä kielet ja kulttuurit olivat yhdessä. Pohdittiin myös yliopistojen välistä yhteistyötä klassillisen arkeologian opetuksen suhteen. Voisiko sitä kehittää, vai onko se liian hankalaa yliopistobyrokratian vuoksi? Avoimen kautta yliopistojen välistä yhteistyötä ilmeisesti on. Esimerkiksi HY:n taidehistorian oppiaineessa on nyt käynnissä kurssi, jossa on opettajia useasta yliopistosta. Antiikintutkimuksen verkosto Eräs opiskelija toivoi laajempaa verkostoa, jonka kautta saisi selville muiden yliopistojen opetusta sekä tietoa henkilökunnasta ja ainejärjestöistä. Toiveeseen on jo vastattu! Roosa Kallunki esitteli lyhyesti AVe:n filosofian ja kertoi verkkosivuista, somesta ja asiantuntijapankista, josta löytyy myös mahdollisia opinnäytetöiden ohjaajia. Myös suunnitteilla olevat verkoston lanseeraustapahtumat mainittiin. AVe voisi tehdä henkilönostoja, joissa esitellään mihin kaikkialle antiikin materiaalista kulttuuria opiskelleet ovat päätyneet. Tämä toisi esille alan merkitystä myös yliopistojen ulkopuolella. Esimerkkeinä nousi esiin tulli ja poliisi, jotka tarvitsevat materiaalisen kulttuurin asiantuntijoita laittoman kaupan ym. ehkäisyssä. Materiaalisen kulttuurin tuntemisella on merkitystä myös muun muassa pelialalla.

Kooste Symposion ry:n keskustelutilaisuudesta liittyen Helsingin yliopiston päätökseen lopettaa Antiikin (materiaalisen) kulttuurin opetus Read More »

Artikkelipyyntö: Erikoisnumero ”Antiikki ja sen jälkivaikutus” historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirja Faravidissa

Antiikin maailmaa käsittelevä erikoisnumero kattaa ajallisesti Kreikan arkaaisen, klassisen ja hellenistisen kauden sekä Rooman tasavallan, keisariajan ja myöhäisantiikin. Artikkeli voi käsitellä epigrafiikkaa, papyrologiaa, numismatiikkaa, klassillista filologiaa, kirjallisuutta, taidehistoriaa tai klassista arkeologiaa. Voit lähestyä antiikkia esimerkiksi sosiaalihistorian, sotahistorian, aatehistorian, talouden tai uskonnon näkökulmasta. Koska erikoisnumero kattaa myös antiikin jälkivaikutuksen, artikkelisi voi käsitellä sitä, miten antiikin historiaa tai myyttejä on käytetty myöhempinä aikakausina. Tällöin lähdeaineistona voidaan hyödyntää vaikkapa 1900–2000-luvun elokuvia, tv-sarjoja, videopelejä tai lauluntekstejä. On toivottavaa, että antiikin maailmaa ja sen jälkivaikutusta lähestytään poikkitieteellisestä näkökulmasta, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi sekä kirjallisen että kuvallisen lähdeaineiston analysointia. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan erikoisnumeroon, lähetä artikkelin abstrakti sähköpostilla (jaakkojuhani.peltonen@tuni.fi sekä jussi.2.rantala@tuni.fi) viimeistään 29.2.2024. Abstraktin voi jättää joko suomen tai englannin kielellä. Teemanumeroon valitut valmiit artikkelikäsikirjoitukset pyydetään lähettämään Faravidin toimitukselle (vierailevina toimittajina FT Jaakkojuhani Peltonen ja FT Jussi Rantala Tampereen yliopistosta) Open Journals Systems -alustan kautta (https://faravid.journal.fi/; yhteydenotot ongelmatilanteissa: maria.julku@oulu.fi) viimeistään 30.9.2024. Käsikirjoitusten arviointiprosessi viedään läpi syksyn 2024 aikana, ja numero ilmestyy keväällä 2025. Erikoisnumeron julkaisukielet ovat suomi ja englanti. Kaikista artikkeleista julkaistaan tiivistelmät englanniksi. Lisätietoja (mm. tarkemmat ohjeet kirjoittajille) osoitteesta https://faravid.journal.fi/. Call for papers Antiquity and its Reception (Special Issue) Faravid – Journal for Historical and Archaeological Studies The special issue covers the archaic, classical, and Hellenistic periods of Greece, as well as the Roman Republic, the Imperial period and late antiquity. The article can cover epigraphy, papyrology, numismatics, classical philology, literature, art history, or classical archaeology. You can approach antiquity from the perspective of social history, military history, history of ideas, economics, or religion, for example. Since the special issue also covers the reception of antiquity, your article can deal with how ancient history or myths have been used in later eras. In this case, films, TV series, video games or song lyrics from the 1900s and 2000s can be used as source material. An interdisciplinary approach to the topic is desirable, which may mean, for example, the analysis of both written and visual source material. If you are interested in writing for a special issue, please send the abstract of the article by e-mail (jaakkojuhani.peltonen@tuni.fi and jussi.2.rantala@tuni.fi) no later than 29 February 2024. The abstract can be submitted in either Finnish or English. Completed article manuscripts intended for the theme issue should be submitted to Faravid’s editorial office (guest editors are Jaakkojuhani Peltonen, PhD, and Jussi Rantala, PhD, University of Tampere) through the Open Journals Systems platform (https://faravid.journal.fi/; contact in case of problems: maria.julku@oulu.fi) no later than 30 September 2024. The manuscript evaluation process will be completed during autumn 2024 and the special issue will be published in spring 2025. Manuscripts intended for the special issue may be written in Finnish or English. All manuscripts must include a summary in English not over one page in length. For further information, please see https://faravid.journal.fi/. Lisätietoja:Jaakkojuhani Peltonen jaakkojuhani.peltonen@tuni.fi

Artikkelipyyntö: Erikoisnumero ”Antiikki ja sen jälkivaikutus” historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirja Faravidissa Read More »

Vetoomus: Antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen on jatkuttava Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopisto (HY) aikoo lakkauttaa antiikin kulttuurin opintokokonaisuuden kesällä 2024. Tämä kattaa entisen klassillisen arkeologian, eli antiikin materiaalisen kulttuurin, sekä muinaisen Kreikan ja Rooman arkeologian ainealueet. Symposion ry. on laatinut adressin, jossa vaaditaan, että antiikin materiaalisen kulttuurin säännöllinen luento-opetus jatkuu Helsingin yliopistossa ja siten Suomessa. Paras ratkaisu tähän olisi, että vuonna 2018 täyttämättä jätettyyn klassillisen arkeologian lehtorin tehtävään valitaan uusi henkilö. Antiikintutkimuksen verkosto pyytää kaikkia allekirjoittamaan adressin mitä pikimmiten. Linkki adressiin. Symposion ry:n kannanotto. Antiikintutkimuksen verkoston mielipidekirjoitus Helsingin sanomissa. Rooman ja Ateenan instituuttien kannanotto.

Vetoomus: Antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen on jatkuttava Helsingin yliopistossa Read More »