Luento

Suomen Ateenan-instituutin säätiö julistaa haettavaksi Joni Hertell-apurahan. Apuraha on suunnattu Kreikan ja sen lähialueiden arkeologiaan, historiaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvään tutkimukseen. Sitä voivat hakea opintojen loppuvaiheessa tai jatko-opintovaiheessa olevat opiskelijat sekä viimeisen kolmen vuoden aikana väitelleet tutkijat, joiden opinnäytteet tai
jatkotutkimus edellyttävät Kreikassa tehtävää tutkimusmateriaaliin perehtymistä ja sen
työstämistä. Hakuaika päättyy 11.4.2025.

Samuli Simelius will give a lecture, titled ’Towards new estimates of Roman urban inequality’, at the Helsinki Archaeology Seminar (HAS) on Friday 28th of March. The lecture will take place on March 28th at 14:15 (EET) in Arla Pro Lecture Room, F-block ground floor, Topelia, Unioninkatu 38. You can also follow the lecture via Zoom.

The Centre of Excellence in Ancient Near Eastern Empires (ANEE) is pleased to invite you to participate in the next instalment in the Ancient and Medieval Middle East (AMME) seminar’s spring programme on Thursday 27 March 16:15-18:00 EET (UTC+2h). The session will be organized as a hybrid event, and we invite you all to join us. The speakers: Prof. Michael Jursa and Dr. Rotem Avneri Meir.

Klassillis-filologisen yhdistyksen esitelmätilaisuus 25.3.2025 klo 17–19 FT Antti Ijäs: ”Antiikin jälkivaikutus Konrad Kyeserin Bellifortiksessa”. Helsingin yliopiston päärakennus, U3029. Kulku Unioninkatu 34 kautta, 3. krs. Esitelmää voi myös seurata etäyhteydellä.

Suomen Ateenan-instituutin ystävät r.y. järjestää torstaina 27.2. klo 18 alkaen esitelmäillan, jossa antiikin kirjallisuuden suomentaja ja tietokirjailija Arto Kivimäki puhuu otsikolla ”Plautus, länsimaisen komedian kulmakivi.”. Kivimäeltä ja Sami Janssonilta on äskettäin ilmestynyt Plautus-teos, johon on suomennettu kuusi Plautuksen komediaa.

MAALISKUUN WEBINAARI
12.3.2025 klo 18:30 Yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen. Villa Lanten Ystävien matka-apurahan vuonna 2024 saanut väitöskirjatutkija Maria Jokela Turun yliopistosta kertoo esitelmässään antiikin Rooman meritaistelunäytöksistä, joita hän väitöskirjansa ohella tutkii. Esitelmässä hän kertoo meritaisteluluiden järjestämisen traditiosta, jonka aloitti Caesar ja jota keisarit jatkoivat. Toinen toistaan uskomattomampia näytöksiä järjestettiin noin sadan vuoden ajan, ja niiden kautta keisarit vahvistivat kansansuosiotaan ja levittivät propagandaansa. Erityisesti viime aikoina meritaistelunäytökset ovat löytäneet tiensä myös elokuviin ja tv-sarjoihin, mutta miten hyvin ne vastaavat sitä, mitä näytöksistä tiedetään?

Kansalliskirjasto järjestää Tutkijan aamukahvit keskiviikkona 12.2.2025 klo 9:30 Agricola-salissa.
Puhujana on latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Maijastina Kahlos, esitelmällä ”Mihin roomalaiset tarvitsivat barbaareja?”. Tilaisuus on kaikille vapaa.

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura järjestää maanantaina 3.2. klo 16.15 esitelmätilaisuuden, jossa yliopistonlehtori Ville Vuolanto kertoo antiikin ajan kasvatuksesta. Otsikkona hänellä on ”Lapsesta aikuiseksi. Kasvatus ja sosialisaatio antiikin Roomassa”. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki).

The session will be organized as a hybrid event, Thursday 30. January (16:15-18.00 EET). The session consists of two papers, by Juha Lahnakoski and Tuomo Nuorluoto, followed by a round of questions and discussion on the theme of the session. The topics are: ’Embodied emotions in ancient Neo-Assyrian texts revealed by bodily mapping of emotional semantics’ (Dr. Juha Lahnakoski) and ’Inscribing emotions in the ancient Roman world’ (Dr. Tuomo Nuorluoto).

Klassillis-filologisen yhdistyksen esitelmätilaisuus 21.1.2025 klo 17–19, FT Jasmin Lukkari: ”Rooman ja hellenististen kuninkaiden väliset suhteet tasavallan ajan historiallisissa narratiiveissa”. Helsingin yliopiston päärakennus, U2071. Kulku Unioninkatu 34 kautta, 2. krs. Esitelmää voi seurata myös etäyhteydellä.

Dosentti Marja-Leena Hänninen kertoo keväällä 2024 ilmestyneen tietokirjansa (Naisia vallan kulisseissa, antiikin Rooman ensimmäisen keisaridynastian naiset) pohjalta kahdesta Julius-Claudiusten dynastian mahtinaisesta, keisari Augustuksen vaimosta Liviasta ja keisari Neron äidistä Agrippina nuoremmasta. Missä määrin nämä kaksi naista muistuttivat toisiaan ja mikä taas erotti heitä? Olivatko he merkittäviä vallankäyttäjiä? Millainen oli heidän jälkimaineensa?

Aika: tiistai 10.12.2024 klo 17-19

Paikka: Rikhardinkadun kirjasto – lukusali 3. krs, Rikhardinkatu 3, Helsinki