Joulukuun webinaarissa Tunteet kaiverrettuina kiveen: Piirtokirjoitukset ja roomalainen tunnehistoria pääsemme sukeltamaan tunteiden historiaan Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori FT Tuomo Nuorluodon johdolla. Tutkijalehtorin tutkimushanke instituutissa on nimeltään ’Emotions in Latin Epigraphy’ ja se tutkii tunteita antiikin ajan latinalaisissa piirtokirjoituksissa. Millä keinoin tunteita voidaan ilmaista piirtokirjoitusteksteissä, ja milloin ja miksi niitä teksteissä ilmaistaan
Uutiset ja ilmoitukset
Verkosto jakaa tietoa myös avoimen Antiquitas-sähköpostilistan kautta sekä sosiaalisessa mediassa:
- Kaikki
- Apuraha
- Arkeologinen kaivaus
- Artikkelipyyntö
- Hakuilmoitus
- Julkaisu
- Kokous
- Konferenssi
- Kurssi
- Luento
- Muistokirjoitus
- Näyttely
- Projekti
- Tapahtuma
- Työpaikkailmoitus
- Uutiset
- Väitöstilaisuus
- Vetoomus
Helsingin yliopiston latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden professori emerita Anneli Luhtala on tutkinut laajasti muun muassa latinan kielen opetuksen ja lingvistiikan historiaa antiikissa ja keskiajalla. Luennossaan hän johdattaa kuulijat Artes Liberalesiin eli aikakauden koulutuksen oppiaineperustaan Augustinuksesta keskiajalle. Luennon jälkeen on joulukuinen glögitarjoilu. Luento pidetään klo. 19 Studium Catholicumin Angelicum-salissa, Ritarikatu 3 (2 krs.), Helsinki. Ovet avautuvat klo 18:30 (soita tarvittaessa ovisummeria). AC:n luennot ovat kaikille avoimia, lämpimästi tervetuloa!
Tiistaina 10.12. klo 18:00 järjestetään esitelmäilta otsikolla ”Tulkintoja antiikin tanssista”. Miten antiikin tanssia tutkitaan? Mitä tunteita, reaktioita ja ajatuksia antiikin tanssi on herättänyt ajan saatossa aikalaiskontekstista lähtien? Näitä kysymyksiä pohtii FT Manna Satama, joka on mm. tutkinut antiikin ammattitanssijoita ja suomentanut Lukianoksen Tanssista-teoksen. Esitelmäilta järjestään etänä Zoom-palvelussa.
Gaudeamus on julkaissut lokakuussa Marke Ahosen, minun ja Ville Vuolannon toimittaman kirjan Antiikki ja me: Miksi antiikintutkimusta tarvitaan. Olet lämpimästi tervetullut juhlimaan julkaisua kanssamme ja keskustelemaan aihepiiristä Helsingin yliopiston klassillisen filologian oppiaineen tiloihin Metsätalon ensimmäiseen kerrokseen tiistaina 17.12.2024 klo 12-14. Vahvistathan osallistumisesi tarjoilun mitoituksen tähden torstaihin 12.12. mennessä.
Ancient and Medieval Middle East (AMME) seminars series in Helsinki and Zoom. Tuesday 17.12.24 (16:15-18:00 EET): Labour in the Ancient World Speakers: Dr. Ville Vuolanto: ‘Child labour and child work in Roman Egypt’ Dr. Jason Silverman: 'Labor in the Persian Empire'
Tiistaina 3.12.2024, Historian taukohuone, Tampereen yliopisto, Tietopinni B4168, klo 14.15 – 17.30 (Kanslerinrinne 1, Tampere) Puhujina dosentit Riikka Miettinen, Ella Viitaniemi, Jussi Rantala ja Jaakkojuhani Peltonen. Ennakkoilmoittautumiset 26.11.2024 mennessä.
Suomen Ateenan-instituutti tarjoaa keväälle 2025 Erasmus+ -harjoittelupaikan maaliskuun alusta noin 3 kuukaudeksi eteenpäin. Harjoittelijan työtehtävät liittyvät ennen kaikkea instituutin tapahtumien tallenteiden editoimiseen, kulttuuri- ja tiedeviestintään, verkossa tapahtuvaan kommunikaatioon sekä sisällöntuotantoon. Tehtäviin kuuluu lisäksi yleisiä toimistotehtäviä ja avustamista instituutin tapahtumien järjestelyissä ja mainonnassa. Hakuaikaa 8.12.2024 asti.
TUCEMEMSin vuoden 2024 Studia Generalia -luentosarjassa tarkastellaan antiikin perintöä ja eurooppalaisten keskustelujen vaikutuksia Turun Akatemiassa ja suomalaisessa kulttuurielämässä 1600-luvulta 1800-luvulle.
Tiistaina 26.11.2024 klo 17–19 Prof. em. Anneli Luhtala esitelmöi aiheesta 'Artes Liberales ja Humanitas antiikin Roomassa'. Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, U3039 (Fabianinkatu 33, 3. krs).
Paideian vuoden viimeisessä esitelmässä torstaina 21.11. klo 17.30 sukelletaan Rooman ensimmäisen keisaridynastian historiaan. Dosentti Marja-Leena Hänninen Helsingin yliopistosta esitelmöi otsikolla ”Keisarin valta naisten käsissä? Messalina ja Agrippina minor roomalaisessa historiakuvassa” hiljattain julkaistun kirjansa Naisia vallan kulisseissa (Otava, 2024) pohjalta. Kirja käsittelee Julius-Claudiusten keisarisuvun naisia ja heidän vaikutusvaltaansa. Hänninen pohtii esitelmässään, miten historiankirjoituksessa on mahdollista tavoittaa todellisia naisia stereotypioiden takana. Hän käyttää esimerkkinä kahta suvun merkittävää naista, Messalinaa ja...
