SAIY Esitelmäilta: ”Melos & Santorini: Meloksen obsidiaanista Kykladien kulttuuriin”, 14.2.

”Suomen Ateenan-instituutin ystävät r.y.:n kevään ohjelma käynnistyy keskiviikkona 14.2. klo 18, kun yhdistyksen varapuheenjohtaja, auktorisoitu opas ja kokenut Kreikan matkaaja, FM Maarit Nieminen pitää esitelmän otsikolla ”Melos & Santorini: Meloksen obsidiaanista Kykladien kulttuuriin”. Esitelmä järjestetään etäyhteydellä Teams-palvelussa. Lämpimästi tervetuloa! Linkki esitelmään: https://teams.live.com/meet/9457976183268?p=CKpLMuxtJHIAdfyP Ennakkotiedustelujen tiimoilta voi olla yhteydessä sihteeriin: ateenanystavat@gmail.com.” Tiedon välitti Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry:https://www.facebook.com/ateenanystavathttps://ateenaninstituutinystavat.fi

SAIY Esitelmäilta: ”Melos & Santorini: Meloksen obsidiaanista Kykladien kulttuuriin”, 14.2. Read More »

Kooste Symposion ry:n keskustelutilaisuudesta liittyen Helsingin yliopiston päätökseen lopettaa Antiikin (materiaalisen) kulttuurin opetus

Kooste Symposion ry:n keskustelutilaisuudesta 26.1.2024 Symposion ry järjesti puheenjohtaja Sofia Vierulan kokoonkutsumana 26.1.2024 klo 17 Uuden Ylioppilastalon Illuusiossa keskustelutilaisuuden liittyen Helsingin yliopiston suunnitelmiin lopettaa antiikin materiaalisen kulttuurin opetus. Tapahtuma järjestettiin hybridimuotoisena. Enimmillään tapahtumassa oli paikalla noin 40 henkeä lähitapaamisessa ja noin 10 henkeä Zoomissa. Suurin osa läsnäolijoista oli opiskelijoita, pääosin klassillisen filologian, arkeologian, taidehistorian ja historian aloilta, mutta myös muiden alojen edustajia oli paikalla. Lisäksi paikalla olivat arkeologian professori Mika Lavento sekä instituuttien tutkijaopettajat Tuomo Nuorluoto (Suomen Rooman-instituutti) ja Lassi Jakola (Suomen Ateenan-instituutti, etänä). Kaius Tuori ja Samuli Simelius olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Keskustelu oli vilkasta, polveilevaa ja se käytiin hyvässä hengessä. Kaikki ovat yhteisellä asialla ja tahtotilaa opetuksen säilymiseen riittää. Tilanteen taustoitusta Kulttuurien tutkimuksen osastonjohtaja on ilmoittanut, että antiikin kulttuurin opintokokonaisuutta ei jatketa kesän 2024 jälkeen, kun Samuli Simeliuksen työsopimus päättyy heinäkuussa. Osasto suhtautuu positiivisesti ajatukseen jatkosta, mutta osastolla ei ole budjettivaltaa – dekaanilla on. Yliopistolla on joka tapauksessa velvollisuus taata, että kokonaisuutta suorittavat opiskelijat saavat suoritettua kokonaisuutensa loppuun. Ylen lopetussuunnitelmista tekemässä uutisessa humanistisen tiedekunnan dekaani antoi ymmärtää, että opintokokonaisuudessa ei juurikaan ole ollut opiskelijoita. Todellisuudessa opiskelijamäärät ovat pysyneet korkeina, opintoja on vuosittain suoritettu noin 470 opintopistettä. Tähän asti tiedekunta on osallistunut opintokokonaisuuden rahoitukseen 20000 eurolla vuodessa, loput rahoituksesta on tullut muista lähteistä. Vuosien varrella on opintokokonaisuuden toteuttamiseksi on haettu myös ulkopuolista rahoitusta. Rahoittajat kuitenkin yleensä odottavat, että myös tiedekunta osallistuu rahoitukseen. Yleisenä tendenssinä tuntuu olevan, että säätiöt ja rahastot eivät halua rahoittaa sellaista, mistä julkinen valta sitten vetäytyy. Kysymyksiä heräsi lisäksi muun muassa siitä, mihin tiedekunnan 20000 euroa aiotaan jatkossa suunnata. Tiedekunnan tapana näyttäisi olevan, että jos jollekin alalle halutaan palkata joku, toisen alan täytyy luopua henkilöresursseista. Tilannetta hankaloittaa se, että jos asioissa joustetaan pitkään ja kehitetään laastariratkaisuja, lopulta taistelu hiipuu ja jatkorahoituksen saaminen käy yhä vaikeammaksi. Paras vaihtoehto olisi lehtoraatin täyttö nuorella ja yhteistyökykyisellä ihmisellä, joka pystyy vahvistamaan eri alojen välistä yhteistyötä ja dialogia. Mitä on jo tehty? Symposion ry. on lähettänyt dekaanille kannanoton, joka on myös julkaistu Symposionin blogissa. Lisäksi Symposion on avannut kansainvälisen adressin. Adressissa on tällä hetkellä (to 1.2. klo 11.40) 2 389 allekirjoitusta. Suomen Rooman- ja Ateenan instituutit ovat julkaisseet yhteisen kannanoton. Yle on julkaissut Sofia Vierulan ja dekaanin haastattelun. Dekaanin esittämiä asiavirheitä on myös korjattu lukuisten oikaisupyyntöjen perusteella. Helsingin Sanomissa on julkaistu mielipidekirjoituksia asian puolesta. Muut opiskelijajärjestöt ovat antaneet tukensa ja esimerkiksi Kronos ry (HY:n historianopiskelijoiden ainejärjestö) on tekemässä omaa kannanottoaan. Miten yksilöt voivat vaikuttaa? Humanisticumin edustajan kokemuksen mukaan ainoastaan ulkopuolelta tuleva paine auttaa. On hyvä, jos yksittäiset ihmiset kirjoittavat juttuja asian puolesta. Tässä on hyvä hyödyntää somea. Omien päivitysten lisäksi on tärkeää jakaa, tykätä ja kommentoida muiden julkaisuja, jotta algoritmit työskentelevät eduksemme. Myös henkilökohtaisia verkostoja päättäjiin olisi hyvä käyttää hyödyksi ja pyytää julkista tukea. Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Helsingin Sanomien yliopistokirjeenvaihtajaan. Opiskelijat voivat vaikuttaa olemalla suoraan yhteydessä dekaaniin ja rehtoraattiin. Symposion on menossa tapaamaan dekaania, ja myös muut keskeiset ainejärjestöt ovat ilmoittaneet edustajansa mukaan. Opiskelijoiden on myös hyvä täyttää kurssien Norppa-palautetta aktiivisesti, sillä yliopisto seuraa ko. järjestelmää. Opettaja voi myös lisätä sinne omia kysymyksiä. Kirjoituksissa voi ja pitää painottaa opiskelijoiden tulevaisuutta. Esimerkiksi arkeologian opiskelijoiden on yhä hankalampaa saada Välimeren alueen kenttätöihin tarvittavaa osaamista, eivätkä kaikki halukkaat välttämättä edes pääse osallistumaan kenttätöihin. Taidehistorian opiskelijat huomioivat myös, että myös uudessa taiteessa ammennetaan valtavasti antiikin materiaalisesta kulttuurista, eivätkä teosten viestit välttämättä enää avaudu katsojille tulevaisuudessa. Harkitaan HY:n sisäistä adressia, joka on suunnattu erityisesti opiskelijoille. Sofia Vierula välittää myös palautekyselyn antiikin kulttuurin opinnoista kaikille opiskelijoille, edellinen palautekysely oli vain klassillisen filologian opiskelijoille. Lisäksi harkitaan (pienimuotoisen) mielenilmauksen järjestämistä yliopistolla. Kaikessa viestinnässä tärkeää pitää mielessä faktojen oikeellisuus ja kirjoitusten kohtelias/rakentava/sivistynyt sävy. Tulevaisuus? Kokonaisuuksien suorittaminen loppuun mietitytti opiskelijoita: mihin mennessä pitää suorittaa, kenen vastuulla tarkastaminen on? – Kaikki pohdinta tähän liittyen on vielä spekulaatiota, sillä päätäntävalta on muilla tahoilla. Asioihin vaikuttaa esimerkiksi mahdollisen lisärahoituksen saaminen. Yksittäisiä kursseja ehkä järjestetään muissa opintosuunnissa, ja kirjatenttien tarkastajia löytynee. Joka tapauksessa on yliopiston vastuulla, että opiskelijat saavat kokonaisuudet suoritetuksi. Esitettiin myös opetukseen liittyviä toiveita. Opetukseen olisi hyvä lisätä tulevaisuudessa enemmän varsinaista arkeologiaa ja nykypäivän menetelmiä. Toivottiin myös, että klassillisen filologian opetuksessa huomioitaisiin enemmän materiaalisen kulttuurin merkitys. Nyt se on jäänyt osalle opiskelijoista epäselväksi, ja antiikin kulttuuri -opintokokonaisuuden sijainti kulttuurien osastolla on vahvistanut välimatkaa kielen ja kulttuurin välillä. Keskustelussa nousi esiin kielten ja kulttuurin opintojen erottaminen ja sen keinotekoisuus ja haitallisuus. Ennen Isoa Pyörää HY:ssä kielet ja kulttuurit olivat yhdessä. Pohdittiin myös yliopistojen välistä yhteistyötä klassillisen arkeologian opetuksen suhteen. Voisiko sitä kehittää, vai onko se liian hankalaa yliopistobyrokratian vuoksi? Avoimen kautta yliopistojen välistä yhteistyötä ilmeisesti on. Esimerkiksi HY:n taidehistorian oppiaineessa on nyt käynnissä kurssi, jossa on opettajia useasta yliopistosta. Antiikintutkimuksen verkosto Eräs opiskelija toivoi laajempaa verkostoa, jonka kautta saisi selville muiden yliopistojen opetusta sekä tietoa henkilökunnasta ja ainejärjestöistä. Toiveeseen on jo vastattu! Roosa Kallunki esitteli lyhyesti AVe:n filosofian ja kertoi verkkosivuista, somesta ja asiantuntijapankista, josta löytyy myös mahdollisia opinnäytetöiden ohjaajia. Myös suunnitteilla olevat verkoston lanseeraustapahtumat mainittiin. AVe voisi tehdä henkilönostoja, joissa esitellään mihin kaikkialle antiikin materiaalista kulttuuria opiskelleet ovat päätyneet. Tämä toisi esille alan merkitystä myös yliopistojen ulkopuolella. Esimerkkeinä nousi esiin tulli ja poliisi, jotka tarvitsevat materiaalisen kulttuurin asiantuntijoita laittoman kaupan ym. ehkäisyssä. Materiaalisen kulttuurin tuntemisella on merkitystä myös muun muassa pelialalla.

Kooste Symposion ry:n keskustelutilaisuudesta liittyen Helsingin yliopiston päätökseen lopettaa Antiikin (materiaalisen) kulttuurin opetus Read More »

Artikkelipyyntö: Erikoisnumero ”Antiikki ja sen jälkivaikutus” historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirja Faravidissa

Antiikin maailmaa käsittelevä erikoisnumero kattaa ajallisesti Kreikan arkaaisen, klassisen ja hellenistisen kauden sekä Rooman tasavallan, keisariajan ja myöhäisantiikin. Artikkeli voi käsitellä epigrafiikkaa, papyrologiaa, numismatiikkaa, klassillista filologiaa, kirjallisuutta, taidehistoriaa tai klassista arkeologiaa. Voit lähestyä antiikkia esimerkiksi sosiaalihistorian, sotahistorian, aatehistorian, talouden tai uskonnon näkökulmasta. Koska erikoisnumero kattaa myös antiikin jälkivaikutuksen, artikkelisi voi käsitellä sitä, miten antiikin historiaa tai myyttejä on käytetty myöhempinä aikakausina. Tällöin lähdeaineistona voidaan hyödyntää vaikkapa 1900–2000-luvun elokuvia, tv-sarjoja, videopelejä tai lauluntekstejä. On toivottavaa, että antiikin maailmaa ja sen jälkivaikutusta lähestytään poikkitieteellisestä näkökulmasta, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi sekä kirjallisen että kuvallisen lähdeaineiston analysointia. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan erikoisnumeroon, lähetä artikkelin abstrakti sähköpostilla (jaakkojuhani.peltonen@tuni.fi sekä jussi.2.rantala@tuni.fi) viimeistään 29.2.2024. Abstraktin voi jättää joko suomen tai englannin kielellä. Teemanumeroon valitut valmiit artikkelikäsikirjoitukset pyydetään lähettämään Faravidin toimitukselle (vierailevina toimittajina FT Jaakkojuhani Peltonen ja FT Jussi Rantala Tampereen yliopistosta) Open Journals Systems -alustan kautta (https://faravid.journal.fi/; yhteydenotot ongelmatilanteissa: maria.julku@oulu.fi) viimeistään 30.9.2024. Käsikirjoitusten arviointiprosessi viedään läpi syksyn 2024 aikana, ja numero ilmestyy keväällä 2025. Erikoisnumeron julkaisukielet ovat suomi ja englanti. Kaikista artikkeleista julkaistaan tiivistelmät englanniksi. Lisätietoja (mm. tarkemmat ohjeet kirjoittajille) osoitteesta https://faravid.journal.fi/. Call for papers Antiquity and its Reception (Special Issue) Faravid – Journal for Historical and Archaeological Studies The special issue covers the archaic, classical, and Hellenistic periods of Greece, as well as the Roman Republic, the Imperial period and late antiquity. The article can cover epigraphy, papyrology, numismatics, classical philology, literature, art history, or classical archaeology. You can approach antiquity from the perspective of social history, military history, history of ideas, economics, or religion, for example. Since the special issue also covers the reception of antiquity, your article can deal with how ancient history or myths have been used in later eras. In this case, films, TV series, video games or song lyrics from the 1900s and 2000s can be used as source material. An interdisciplinary approach to the topic is desirable, which may mean, for example, the analysis of both written and visual source material. If you are interested in writing for a special issue, please send the abstract of the article by e-mail (jaakkojuhani.peltonen@tuni.fi and jussi.2.rantala@tuni.fi) no later than 29 February 2024. The abstract can be submitted in either Finnish or English. Completed article manuscripts intended for the theme issue should be submitted to Faravid’s editorial office (guest editors are Jaakkojuhani Peltonen, PhD, and Jussi Rantala, PhD, University of Tampere) through the Open Journals Systems platform (https://faravid.journal.fi/; contact in case of problems: maria.julku@oulu.fi) no later than 30 September 2024. The manuscript evaluation process will be completed during autumn 2024 and the special issue will be published in spring 2025. Manuscripts intended for the special issue may be written in Finnish or English. All manuscripts must include a summary in English not over one page in length. For further information, please see https://faravid.journal.fi/. Lisätietoja:Jaakkojuhani Peltonen jaakkojuhani.peltonen@tuni.fi

Artikkelipyyntö: Erikoisnumero ”Antiikki ja sen jälkivaikutus” historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirja Faravidissa Read More »

Vetoomus: Antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen on jatkuttava Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopisto (HY) aikoo lakkauttaa antiikin kulttuurin opintokokonaisuuden kesällä 2024. Tämä kattaa entisen klassillisen arkeologian, eli antiikin materiaalisen kulttuurin, sekä muinaisen Kreikan ja Rooman arkeologian ainealueet. Symposion ry. on laatinut adressin, jossa vaaditaan, että antiikin materiaalisen kulttuurin säännöllinen luento-opetus jatkuu Helsingin yliopistossa ja siten Suomessa. Paras ratkaisu tähän olisi, että vuonna 2018 täyttämättä jätettyyn klassillisen arkeologian lehtorin tehtävään valitaan uusi henkilö. Antiikintutkimuksen verkosto pyytää kaikkia allekirjoittamaan adressin mitä pikimmiten. Linkki adressiin. Symposion ry:n kannanotto. Antiikintutkimuksen verkoston mielipidekirjoitus Helsingin sanomissa. Rooman ja Ateenan instituuttien kannanotto.

Vetoomus: Antiikin materiaalisen kulttuurin opetuksen on jatkuttava Helsingin yliopistossa Read More »

Variantti-kollokvio 2024: Filologian jäljillä (Jyväskylä, 16.2.)

Variantti-kollokvio 2024: Filologian jäljillä Musica (M), Boombox, Seminaarinkatu 15, Jyväskylä Variantti-verkoston XV vuosikollokvio järjestetään Jyväskylän yliopistossa perjantaina 16.2.2024. Kollokvio antaa näkökulmia filologiseen tutkimukseen ja opetukseen sekä tieteenalan historiaan. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa keskustelemaan filologiatieteiden vanhoista, uusista ja tulevista tutkimuskysymyksistä! Jos et pääse paikan päälle, mutta haluat seurata esitelmiä etäyhteydellä, ilmoittaudu 15.2. mennessä Henrik Roschierille osoitteeseen henrik.y.roschier [at] student.jyu.fi OHJELMA 13.15-13.30 Avaus 13.30-14.00: Maria Lehtonen: Westhin koodeksin tekijöiden jäljillä – käsialojen erottelusta ja tunnistamisesta kielenpiirteiden erotteluun 14.00-14.30: Matti Peikola: Filologia historiatietoisuutena: huomioita englanninkielisten tekstieditioiden ”filologisuudesta” uuden ajan alkupuolella 14.30-15.00: Taneli Puputti: “…disseminatae in omni Europa sunt…” – Flavio Biondon (1392-1463) Decades-teoksen säilyneet käsikirjoitukset 15.00-15.30 Kahvitauko (omakustanteinen) 15.30-16.00: Susanna Niiranen: Kun Ranskassa ihailtiin suomalaisfilologeja. Oksitaani ja suomi: filologian yhdistämät, kielipolitiikan erottamat 16.00-16.30: H. K. Riikonen: Arthur Långfors keskiajan ranskalaisten tekstien tutkijana ja julkaisijana 16.30-17.00: Minna Seppänen: Klassillinen filologia opettajan näkökulmasta – kenelle, miksi ja miten? 17.00-17.30 Lopetus

Variantti-kollokvio 2024: Filologian jäljillä (Jyväskylä, 16.2.) Read More »

Antiikintutkimuksen verkoston avajaistilaisuus Tampereella 8.2.

Antiikintutkimuksen verkoston ensimmäinen avajaistilaisuus Tampereella torstaina 8.2. klo 14.15, PinniB 3109. Tapahtumaa on myös mahdollista seurata Zoomissa tai livestreamissä Facebookin kautta. Ohjelma: 14.15 Avaus. Tilaisuuden puheenjohtaja, yliopistonlehtori Katariina Mustakallio 14.20 Ville Vuolanto, Antiikintutkimuksen verkoston toinen pj.: Miksi antiikki? Antiikintutkimus siltana menneeseen ja tulevaan 14.30 Jaakkojuhani Peltonen, tutkija: Miksi tutkia antiikin suurmiehiä ja -naisia? 14.40 Laura Nissin, Antiikintutkimuksen verkoston toinen pj.: Antiikintutkimuksen verkoston ja sen verkkosivuston esittely 15.00 Pientä tarjoilua ja keskustelua Tilaisuus päättyy noin klo 15.30 Ilmoittauduthan tarjoilua varten viimeistään tiistaina 6.2. kuluessa: ville.vuolanto@tuni.fi Jos olet alalla toimiva asiantuntija, ilmoittauduthan asiantuntijapankkiin: https://antiikintutkimus.fi/asiantuntijapankki/ Tapahtuman linkki Tampereen yliopiston sivuilla.

Antiikintutkimuksen verkoston avajaistilaisuus Tampereella 8.2. Read More »

Vitruvius: Arkkitehtuurista – esitelmiä ja keskustelua 6.2.

Vitruviuksen ’Arkkitehtuurista’ (alkuteos, De architectura libri decem) on yksi länsimaisen kulttuurin kulmakivistä: arkkitehtuurin historian vaikutusvaltaisin teos ja ainoa meille säilynyt laaja esitys antiikin ajan rakentamisesta ja sen suunnittelusta. Teos vie lukijan keskelle antiikin arkielämää, kulttuuria, uskomuksia ja maailmankuvaa.  Tervetuloa kuuntelemaan tämän merkittävän teoksen suomentajien esitelmiä tästä aihealueesta ja keskustelemaan meidän kanssamme! Suomennos ilmestyi lokakuussa 2022. Aika: 6.2. klo 17.00 – 19.00  Paikka: Porthania, luentosali P674, 6. krs. (Yliopistonkatu 3) Ohjelma: FT Lauri Ockenrström: “Estetiikan ja luonnontieteiden terminologiasta sekä niiden kääntämiseen liittyvästä problematiikasta” (Jyväskylän yliopisto, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos)  FM Panu Hyppönen:: ”Mitä uutta tuore suomennos on tuonut Vitruviuksen tekstin ymmärtämiseen?  – Joitain huomioita suomennosprojektin aikana tehdyistä havainnoista ja ehkä jopa innovaatioista (Latinan kieli JY/ arkeologia OY)  FM Aulikki Vuola, ”Vitruviuksen kielen ja tyylin ominaispiirteitä ja ongelmia” (TY, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus)  Ystävällisin terveisin, Antti Ijäs ja Anneli Luhtala  

Vitruvius: Arkkitehtuurista – esitelmiä ja keskustelua 6.2. Read More »

Call for papers: The Seventh Finnish Colloquium of Middle East and North African Studies 10 – 11, June 2024 – Tampere, Finland

The Seventh Finnish Colloquium of Middle East and North African Studies 10 – 11, June 2024 – Tampere, Finland (with a hybrid option for online participation) Call for Papers & Panel and Roundtable Proposals – Deadline: Extended until January 31, 2024 ***** Calls for decolonizing Middle Eastern Studies have proliferated in recent decades. These calls are not confined only to academic circles but resonate with the historical and on-going struggles for liberation against different forms of colonization in the region and globally. Accompanying the surge in the concept’s popularity is the rising confusion and debates around the term ‘decolonial’, including accusations of the concept turning into a mere academic exercise. In this colloquium, we convene to explore the multiple meanings, potential applications, and limitations of ‘decolonizing perspectives’ within the context of the Middle East and its rich tapestry of past and ongoing struggles.  Keynote speakers: Professor Nadera Shalhoub-Kevorkian, Queen Mary University of London Assistant Professor Nikolas Kosmatopoulos, American University of Beirut **** This multidisciplinary colloquium is organized by the Finnish Institute in the Middle East (FIME) and Tampere University. We encourage proposals for panel sessions, roundtables and individual papers that break boundaries between research traditions, challenge prevailing points of view, and experiment with new topics and ways of giving a conference presentation. We welcome proposals on both the historical and the contemporary Middle East – including presentations that challenge our whole conceptualization of the limits and boundaries of the ‘Middle East’ itself.  Proposals for panels or roundtables conducted in other languages than English are welcome and can be arranged given the resources available. Possible themes include, but are not restricted to, the following:  Master and PhD students are also encouraged to apply with presentations based on their theses and dissertations.  The deadline for the submission of panel and roundtable proposals and individual abstracts is January 31, 2024. Further instructions and the web forms can be found on the web page of the Finnish Institute in the Middle East. The selected participants will be informed of the results by February 9, 2024. The deadline for registration and the payment of the conference fee (70 €, students 30 €, online participants 30 €) is March 15, 2024. Further information on registration will be sent with the letter of acceptance. The final program of the colloquium will be published by mid-April at www.fime.fi. Registrations for participants without a paper will also be opened in mid-April.  Instructions for submitting your abstract    Abstracts are submitted with a web form. Authors are invited to submit proposals for presentations and/or pre-organized panels or roundtable discussions.If you prefer to organize a panel or present in a language other than English, add the necessary information on the web form.  To propose an individual presentation, please fill in this form. The maximum length for abstracts is 2300 characters.   Pre-organized panels should consist of a chair and 3–4 presenters. Please use the designated form for panels here.  Source: https://www.fime.fi/en/the-seventh-finnish-colloquium-of-middle-east-and-north-african-studies-10-11-june-2024-2/

Call for papers: The Seventh Finnish Colloquium of Middle East and North African Studies 10 – 11, June 2024 – Tampere, Finland Read More »

Villa Lanten ystävät: Graffitojen kertomaa

Syksyltä siirtyneessä webinaarissa tutkija Joonas Vanhala kertoo antiikin graffiteista, eli seinäkirjoituksista ja niiden kertomista tarinoista. Uusi ajankohta: 25.1.2024 klo 18.00 alkaen. Tervetuloa mukaan! Vanhala on väitöskirjatutkija Turun yliopistossa ja oli Suomen Rooman-instituutin Wihurin stipendiaatti lukuvuonna 2021-22. Väitöskirjassaan Vanhala tutkii herjoja latinankielisessä kirjallisuudessa ja pompejilaisissa piirtokirjoituksissa. Joonaksen tutkimukseen voi tutustua hänen blogissaan os. patinaticum.blogspot.com. Ilmoittautumiset tuttuun tapaan yhdistyksen sihteerille: villalantenystavat@yahoo.com Linkki facebook-tapahtumaan

Villa Lanten ystävät: Graffitojen kertomaa Read More »

Keskustelutilaisuus: Helsingin yliopisto lakkauttamassa antiikin kulttuurin opinnot

Helsingin yliopisto on päättänyt lakkauttaa antiikin kulttuurin opetuksen, sisältäen materiaalisen kulttuurin, sekä muinaisen Rooman ja Kreikan arkeologian (entinen klassillinen arkeologia) ainealueet. Opiskelijat ja henkilökunta vastustavat tätä päätöstä. Symposion ry laatii dekaanille kannanottoa, johon toivotaan mahdollisimman monen järjestön tukea. Symposion ry järjestää aiheesta kaikille avoimen keskustelutilaisuuden perjantaina 26.1. Uudella ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5) Humanistiklusterin Illuusiossa, viidennessä kerroksessa, klo 17:00 alkaen. Yhdistys toivoo, että mahdollisimman moni järjestöedustaja, opiskelija, alumni, ja muu antiikin kulttuurin opetuksesta kiinnostunut pääsisi paikalle.

Keskustelutilaisuus: Helsingin yliopisto lakkauttamassa antiikin kulttuurin opinnot Read More »

Esitelmäkutsu: Variantti-kollokvio 2024: Filologian jäljillä

Tekstuaalitieteiden ja tieteellisen editoinnin alan monitieteinen tutkijaverkosto Variantti järjestää XV vuosikollokvionsa Jyväskylän yliopistossa, Musica (M), Boombox, perjantaina 16.2.2024 teemalla Filologian jäljillä. Kollokvio on avoin kaikille kiinnostuneille. Tapahtuman tietoja ylläpidetään Variantti-verkoston sivuilla. Esitelmien pitäminen edellyttää lähiosallistumista kollokvioon. Kollokvioon voi tarjota esitelmää 24.1.2024 asti. Lue tarkemmat ohjeet Variantin sivuilta.

Esitelmäkutsu: Variantti-kollokvio 2024: Filologian jäljillä Read More »

Suomen Rooman-instituutti: Haku tutkimusresidenssiin touko-joulukuu 2024

Hakuaika alkaa 2.1. ja päättyy 22.1.2024 klo 23:59 Suomen aikaa. Residenssi on tarkoitettu erityisesti tutkijoille, eri alojen taiteilijoille sekä toimittajille ja tietokirjailijoille. Etusijalla residenssipaikkoja myönnettäessä ovat sellaiset humanististen alojen tutkijat, joiden hankkeet edellyttävät Roomassa työskentelyä. Residenssipaikkaa voi hakea yksin tai parina, jolloin majoitus on kahden hengen huoneessa. Tässä haussa voi hakea residenssipaikkoja väistötiloihin ja Via Faldan asuntolaan ajanjaksolle 2.5.-31.12.2024 (väistötilat ei lokakuu 2024). Lue koko ilmoitus instituutin sivuilta.

Suomen Rooman-instituutti: Haku tutkimusresidenssiin touko-joulukuu 2024 Read More »

Suomen Rooman-instituutti: apurahat leirikouluille

Instituuttia ylläpitävä säätiö myöntää vuosittain stipendejä Roomaan suuntautuville lukion ja peruskoulun latinan- ja historianopiskelijoiden leirikouluille. Stipendisumma on lähtökohtaisesti 100-150 euroa/oppilas. Leirikoulustipendit ovat haussa vuosittain tammikuussa. Avoimesta hausta tiedotetaan etusivulla ja instituutin sosiaalisen median kanavilla. Päätöksen stipendien saajista tekee instituuttia ylläpitävän säätiön hallitus maaliskuun alun kokouksessaan. Leirikoulustipendit myönnetään instituutin saamasta opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksesta. Leirikoulustipendejä voi hakea 8.1.–4.2.2024 hakulomakkeella. Haussa etusijalla ovat leirikoulut, jotka toteutetaan vuoden 2024 aikana, mutta stipendejä voidaan myöntää myös leirikouluille, jotka toteutuvat alkuvuonna 2025. Ilmoitus instituutin sivuilla.

Suomen Rooman-instituutti: apurahat leirikouluille Read More »

Julkaisu: Elina M. Salminen, ’Age, Gender and Status in Macedonian Society, 550-300 BCE. Intersectional Approaches to Mortuary Archaeology’

Edinburgh University Press on julkaissut Elina M. Salmisen monografian Age, Gender and Status in Macedonian Society, 550-300 BCE. Intersectional Approaches to Mortuary Archaeology. Linkki julkaisijan sivuille. Kirjan esittely julkaisijan sivuilla: Provides large-scale analysis of age, gender and status in Macedonian society Building on the largest sample of Archaic to Hellenistic burials from Macedon synthesized to date, this work provides new insight into the society that gave birth to Philip II and Alexander the Great. An intersectional focus on gender, age, and status reveals the lives of Macedonians only rarely discussed, from non-elite men to women and children. Through quantitative analysis and case-studies, the reader gets a view of the complexity and nuance of a society sometimes reduced to mighty warriors and fierce royal women. Change over time is also discussed, introducing depth into the historical narrative that is largely limited to the Late Classical and Hellenistic periods. Finally, the book addresses the promise and challenges of applying intersectionality, a framework that is immensely fruitful but which was developed for contemporary contexts, to archaeological contexts.

Julkaisu: Elina M. Salminen, ’Age, Gender and Status in Macedonian Society, 550-300 BCE. Intersectional Approaches to Mortuary Archaeology’ Read More »