Pontifex maximus

Hae antiikin Kreikan johdantokurssille Ateenaan

Suomen Ateenan-instituutti järjestää 13.9.‒18.10.2026 ensisijaisesti perus- ja aineopintoja suorittaville opiskelijoille tarkoitetun johdantokurssin Kreikan tutkimukseen ja itäisen Välimeren historiaan ja nykypäivään. Monitieteinen kurssi on tarkoitettu esimerkiksi arkeologian, historian, klassillisen filologian, arkkitehtuurin, filosofian ja taiteentutkimuksen opiskelijoille. Kurssille haetaan täyttämällä sähköinen hakemuslomake torstaihin 30.4.2026 mennessä.

Hae antiikin Kreikan johdantokurssille Ateenaan Read More »

AVE:n sivuilla on nyt antiikintutkimuksen apuvälineet -osio

AVE:n sivuilla on juuri julkaistu uusi alasivu ”Antiikintutkimuksen apuvälineet”. Tälle sivulle on koottu apuvälineitä antiikin kulttuurien ja kielten tutkimukseen, opiskeluun ja opetukseen. Toisin sanoen siis sivulle on listattu kirjallisuutta ja verkkolähteitä, joista voi olla hyötyä yliopistoissa, lukioissa ja muissa oppilaitoksissa, joissa näitä aineita opetetaan, ja myös harrastelijoille. Listasta löytyy tietoa muun muassa antiikin alan hakuteoksista, metodeista, lähdetekstien editioista ja käännöksistä, eri lähderyhmien julkaisusarjoista, kieliopeista ja sanakirjoista. Listan voi myös ladata omalle koneelle Word-tiedostona.

AVE:n sivuilla on nyt antiikintutkimuksen apuvälineet -osio Read More »

AMME Seminar 26.03.: ‘Stimulants in the Ancient World’

The session will include a paper by Anna Jarosz-Wilkołazka, Anna Rysiak and Andrzej Kokowski, followed by a shared discussion and questions round on the seminar specific theme of ‘stimulants in the ancient world’. The topic of the talk is: 

‘Secrets of the Warrior’s Herbarium: Natural Stimulants in Ancient Northern Europe’ (Anna Jarosz-Wilkołazka, Anna Rysiak & Andrzej Kokowski).

The event is ONLINE only.

AMME Seminar 26.03.: ‘Stimulants in the Ancient World’ Read More »

Workshop 23.–24.3.: ’Questions Arising from the Aristotelian Zoology’

This workshop brings together an international group of philosophers and classical philologists. In addition to advancing research on various dimensions of Aristotle’s zoological thought, the event supports the ongoing translation and commentary work on these four foundational treatises.

The workshop is organised by the research project ‘History and Diversity in Aristotelian Zoology’, University of Helsinki, in collaboration with the Finnish Institute at Athens. It is generously funded by the Kone Foundation.

The workshop is in hybrid format. To join the workshop online, register in advance to receive the Zoom link.

Workshop 23.–24.3.: ’Questions Arising from the Aristotelian Zoology’ Read More »

Mikä on klassillisen arkeologian tulevaisuus Suomessa? – U. Rajala & L. Nissin

Antiikintutkimuksen verkoston toimikunnan jäsen Ulla Rajala ja toinen puheenjohtaja Laura Nissin ovat julkaisseet Muinaistutkijassa (1/2026) Arkeologipäivillä 28.11.2025 pitämänsä esitelmän aiheesta ’Mikä on klassillisen arkeologian tulevaisuus Suomessa?’

”Tässä artikkelissa on neljä osaa: ensin kerrotaan klassillisen arkeologi-an historiasta Suomessa, sitten paneudutaan eri yliopistojen oppiainei-den nykyisyyteen, seuraavaksi keskustellaan ongelmista ja lopuksi esi-tetään tulevaisuuden toiveita ja näkymiä. Artikkelissa puhutaan klas-sillisesta arkeologiasta, Välimeren alueen materiaalisesta kulttuurista Kreetan minolaiselta ajalta myöhäisantiikkiin.”

Mikä on klassillisen arkeologian tulevaisuus Suomessa? – U. Rajala & L. Nissin Read More »

Egyptologisen seuran esitelmä 24.3.: Matias Buchholz, ’Palapeliä hiiltyneillä papyrusfragmenteilla: Bubastoksen roomalaisaikaisen arkiston digitaalinen

24.3.2026 klo 17.15, Tieteiden talo sali Cedercreutz (505).
Akatemiatutkija Matias Buchholz: Palapeliä hiiltyneillä papyrusfragmenteilla: Bubastoksen roomalaisaikaisen arkiston digitaalinen rekonstruointi.

Niilin suistoalueelta, Bubastoksen kaupungista, on säilynyt roomalaisaikainen hallinnollinen papyrusarkisto – hiiltyneessä muodossa. Miten tuhansiksi mustuneiksi palasiksi hajonneet tekstit saadaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä muotoaan digitaalisten menetelmien avulla? Entä mitä nämä papyrukset kertovat? Esittelen Suomen Akatemian rahoittamaa hankettani ”Bubastoksen hiiltyneiden papyrusten digitointi, rekonstruointi ja julkaisu”.

Egyptologisen seuran esitelmä 24.3.: Matias Buchholz, ’Palapeliä hiiltyneillä papyrusfragmenteilla: Bubastoksen roomalaisaikaisen arkiston digitaalinen Read More »

Haku antiikin Rooman johdantokurssille Suomen Rooman-instituutissa

Suomen Rooman-instituutti järjestää 28.9.-24.10.2026 antiikin Rooman johdantokurssin Roomassa. Kurssi on tarkoitettu perusjohdatukseksi antiikin Rooman historiaan, topografiaan ja materiaaliseen kulttuuriin sekä antiikintutkimuksen eri lähdeaineistoihin ja metodeihin. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita etenkin antiikista ja sen jälkivaikutuksesta ja suorittavat perus- tai aineopintoja jossakin seuraavista aineista: arkeologia, historia, klassillinen filologia (tai vastaava) ja taidehistoria. Kurssille valittavat opiskelijat saavat matkakuluihin ja elinkustannusten kattamiseen Roomassa 1000 euron stipendin sekä ilmaisen majoituksen kahden hengen huoneissa instituutin toimipaikassa Villa Lantessa. Hakuaika päättyy 5.4.2026 klo 23.59 Suomen aikaa.

Haku antiikin Rooman johdantokurssille Suomen Rooman-instituutissa Read More »

KFY:n esitelmä 17.3.: Alessandro Papini, ’Statistical modelling for studying the vowel system in the Latin-Romance transition’

Klassillis-filologinen yhdistys (KFY) järestää esitelmätilaisuuden. Puhujana on Alessandro Papini Venetsian Ca’ Foscari-yliopistosta. Aiheena on ’Statistical modelling for studying the vowel system in the Latin-Romance transition’.

Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, U3029 (Unioninkatu 34, 3. krs)

Aika: 17.3.2026 klo 18–20.

Tilaisuutta voi seurata myös etänä.

KFY:n esitelmä 17.3.: Alessandro Papini, ’Statistical modelling for studying the vowel system in the Latin-Romance transition’ Read More »

Guest lecture 19.3.: Alessandro Papini, ’When the future meets the past: AI-assisted normalisation of historical Late Latin (ChLA) texts with AI_Stripertus’

The Classics Research Seminar has a special guest lecture by Dr. Alessandro Papini (University of Venezia Ca’ Foscari) titled “When the future meets the past: AI-assisted normalisation of historical Late Latin (ChLA) texts with AI_Stripertus” on Thursday, March 19, at 4–6 pm. The lecture room is Metsätalo 4 (B214).

Guest lecture 19.3.: Alessandro Papini, ’When the future meets the past: AI-assisted normalisation of historical Late Latin (ChLA) texts with AI_Stripertus’ Read More »

Julkaisu: Antti Lampinen (toim.), ’Marking of the North: The Greek Tradition and Its Influence in the Roman Period’

Suomen Ateenan-instituutin PMFIA-sarjasta on ilmestynyt uusi nide.

Antti Lampisen editoima Marking of the North: The Greek Tradition and Its Influence in the Roman Period on PMFIA-sarjan 26. julkaisu. Se on kirjoitettu instituutissa joulukuussa 2022 pidetyn kansainvälisen konferenssin Markers of Northernness in Greek Ethnography and Geography kokoelmajulkaisu.

Papers and Monographs of the Finnish Institute at Athens (PMFIA) on Suomen Ateenan-instituutin julkaisema tieteellinen ja vertaisarvioitu julkaisusarja, jota on julkaistu vuodesta 1994 lähtien.

Julkaisu: Antti Lampinen (toim.), ’Marking of the North: The Greek Tradition and Its Influence in the Roman Period’ Read More »

Paideian esitelmä 4.3.: Ida Meerto, ’Noitien kääntämisestä – Latinan vaikutus englanninkieliseen noitasanastoon varhaiskeskiajan Englannissa’

Väitöskirjatutkija FM Ida Meerto (Turun yliopisto) käsittelee esitelmässään muinaisenglannin (n. 450–1100 jaa.) ja latinan noitaa tai muuta magian harjoittajaa merkitsevien sanojen suhdetta. Väitöskirjassaan Meerto tutkii 27 erilaista muinaisenglannin magian harjoittajaa merkitsevää sanaa selvittääkseen mihin niin montaa sanaa on tarvittu. Yksi selitys voi löytyä tekstien lähteistä; Monet muinaisenglantilaiset tekstit ovat käännöksiä latinankielisistä teksteistä tai käyttävät niitä lähteinään. Esitelmässä Meerto pohtii millaisia latinan sanoja muinaisenglantilaiset sanat kääntävät, ovatko käännökset johdonmukaisia ja mitä latinan sanat voivat kertoa muinaisenglantilaisten sanojen merkityseroista.

Esitelmä järjestetään keskiviikkona 4.3. klo 18.00 Turun yliopistolla, Arcanumissa, seminaarihuoneessa A112. Tilaisuutta voi seurata myös etänä.

Paideian esitelmä 4.3.: Ida Meerto, ’Noitien kääntämisestä – Latinan vaikutus englanninkieliseen noitasanastoon varhaiskeskiajan Englannissa’ Read More »

Paavo Hohdin muistoseminaari 2.3.

Paavo Hohdin muistoseminaari

Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä (Kallvikinniementie 35)

Paavo Hohti, yksi merkittävimmistä suomalaista Bysantin tutkijoista. Bysantin tutkimuksen seura järjestää hänen kunniakseen muistoseminaarin Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä maanantaina 2.3.2026 klo 17. Tilaisuutta edeltää muistopalvelus Sofian kappelissa klo 16.45, johon halukkaat voivat osallistua. Tilaisuudessa on pientä tarjoilua.

Paavo Hohdin muistoseminaari 2.3. Read More »

VLY:n webinaari 23.3.: Hanna-Mari Kupari, ’Kielenkäyttöä eri konteksteissa – latinan genret määrällisen tutkimuksen kohteena’

Villa Lanten ystävät ry:n vuosikokousesitelmän pitää Hanna-Mari Kupari aiheenaan

’Kielenkäyttöä eri konteksteissa – latinan genret määrällisen tutkimuksen kohteena’

Aika: 23.3.2026 klo 17.45-18:30

Tässä helposti lähestyttävässä digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä hyödyntävässä esitelmässä Kupari tarkastelee latinan genrejä 300-luvulta eaa. 1400-luvulle jaa. avainpiirreanalyysin avulla. Tutkimuksessa sovellettava avainpiirreanalyysi on yksinkertainen tilastollinen menetelmä, jossa verrataan yhden tekstin kieliopillisten piirteiden esiintyvyyttä suhteessa laajaan vertailuaineistoon.

VLY:n webinaari 23.3.: Hanna-Mari Kupari, ’Kielenkäyttöä eri konteksteissa – latinan genret määrällisen tutkimuksen kohteena’ Read More »