Asiantuntijapankki
Asiantuntijapankkiin kootaan suomalaisten tai Suomessa toimivien antiikin asiantuntijoiden kuten tutkijoiden, kääntäjien, ja opettajien esittelyjä ja yhteystietoja. Asiantuntijapankin tarkoituksena on tuoda yhteen eri alojen antiikin asiantuntijat, antiikista kiinnostuneet opiskelijat ja aloittelevat väitöskirjatutkijat ja median edustajat. Antiikin asiantuntijoita, jotka haluavat tietonsa asiantuntijapankkiin, pyydetään itse ilmoittamaan omat tietonsa tällä lomakkeella. Levitämme kutsua säännöllisesti myös sähköpostilistoilla ja sosiaalisessa mediassa.
Puputti, Taneli
Seppälä, Serafim
Tutkimusalueet ja kiinnostuksen kohteet: varhainen syyriankielinen teologia; elämänfilosofiset kysymykset varhaiskristillisessä kirjallisuudessa; kreikan- ja syyriankielinen askeettinen kirjallisuus ja mystiikan teologia (300-600); bysanttilainen estetiikka; bysanttilainen mariologia; angelologia; Jerusalemin idea juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa; islamin ja kristinuskon kohtaaminen Lähi-idässä (600-800); juutalainen post-holocaust -teologia; keskiajan juutalainen angelologia; Armenian kansanmurhan kulttuurillinen perintö.
Seppänen, Minna
Opetan Turun yliopistossa kreikkalaisen filologian ja latinalaisen filologian oppiaineissa. Väittelin tohtoriksi vuonna 2014 antiikin käsityksistä grammatiikan alasta; tämän jälkeenkin olen ollut kiinnostunut kieliasiantuntijuudesta niin antiikissa kuin myöhemminkin. Erityisen huomioni kohteena viime vuosina on ollut suomalainen klassikkous 1800-luvulta lähtien.
Sironen, Timo
Monitieteinen ja kontekstualisoiva lähestymistapa (kirjalliset, epigrafiset ja arkeologiset lähteet) antiikin Italian kielten ja kulttuurien tutkimuksessa
Tanskanen, Topias
Olen Vanhan testamentin eksegetiikan eli selitysopin tohtori. Erityisalaani on varhaisjuutalainen ja -kristillinen Vanhan testamentin reseptiohistoria. Väitöskirjani (2023) tein 2. vs. eKr. kirjoitetusta varhaisjuutalaisesta Riemuvuosien kirjasta, erityisesti siitä, kuinka Ensimmäisen Mooseksen kirjan Jaakob-kertomusta tulkitaan ja käytetään siinä hyväksi. Nyt tutkin Jesajan kirjan tulkintaa ja käyttöä varhaisessa syyriankielisessä kristinuskossa 300- ja 400-luvuilla jKr. (erityisesti Afrahat).