Kooste Symposion ry:n keskustelutilaisuudesta 26.1.2024
Symposion ry järjesti puheenjohtaja Sofia Vierulan kokoonkutsumana 26.1.2024 klo 17 Uuden Ylioppilastalon Illuusiossa keskustelutilaisuuden liittyen Helsingin yliopiston suunnitelmiin lopettaa antiikin materiaalisen kulttuurin opetus. Tapahtuma järjestettiin hybridimuotoisena. Enimmillään tapahtumassa oli paikalla noin 40 henkeä lähitapaamisessa ja noin 10 henkeä Zoomissa. Suurin osa läsnäolijoista oli opiskelijoita, pääosin klassillisen filologian, arkeologian, taidehistorian ja historian aloilta, mutta myös muiden alojen edustajia oli paikalla. Lisäksi paikalla olivat arkeologian professori Mika Lavento sekä instituuttien tutkijaopettajat Tuomo Nuorluoto (Suomen Rooman-instituutti) ja Lassi Jakola (Suomen Ateenan-instituutti, etänä). Kaius Tuori ja Samuli Simelius olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Keskustelu oli vilkasta, polveilevaa ja se käytiin hyvässä hengessä. Kaikki ovat yhteisellä asialla ja tahtotilaa opetuksen säilymiseen riittää.
Tilanteen taustoitusta
Kulttuurien tutkimuksen osastonjohtaja on ilmoittanut, että antiikin kulttuurin opintokokonaisuutta ei jatketa kesän 2024 jälkeen, kun Samuli Simeliuksen työsopimus päättyy heinäkuussa. Osasto suhtautuu positiivisesti ajatukseen jatkosta, mutta osastolla ei ole budjettivaltaa – dekaanilla on. Yliopistolla on joka tapauksessa velvollisuus taata, että kokonaisuutta suorittavat opiskelijat saavat suoritettua kokonaisuutensa loppuun.
Ylen lopetussuunnitelmista tekemässä uutisessa humanistisen tiedekunnan dekaani antoi ymmärtää, että opintokokonaisuudessa ei juurikaan ole ollut opiskelijoita. Todellisuudessa opiskelijamäärät ovat pysyneet korkeina, opintoja on vuosittain suoritettu noin 470 opintopistettä.
Tähän asti tiedekunta on osallistunut opintokokonaisuuden rahoitukseen 20000 eurolla vuodessa, loput rahoituksesta on tullut muista lähteistä. Vuosien varrella on opintokokonaisuuden toteuttamiseksi on haettu myös ulkopuolista rahoitusta. Rahoittajat kuitenkin yleensä odottavat, että myös tiedekunta osallistuu rahoitukseen. Yleisenä tendenssinä tuntuu olevan, että säätiöt ja rahastot eivät halua rahoittaa sellaista, mistä julkinen valta sitten vetäytyy. Kysymyksiä heräsi lisäksi muun muassa siitä, mihin tiedekunnan 20000 euroa aiotaan jatkossa suunnata. Tiedekunnan tapana näyttäisi olevan, että jos jollekin alalle halutaan palkata joku, toisen alan täytyy luopua henkilöresursseista.
Tilannetta hankaloittaa se, että jos asioissa joustetaan pitkään ja kehitetään laastariratkaisuja, lopulta taistelu hiipuu ja jatkorahoituksen saaminen käy yhä vaikeammaksi. Paras vaihtoehto olisi lehtoraatin täyttö nuorella ja yhteistyökykyisellä ihmisellä, joka pystyy vahvistamaan eri alojen välistä yhteistyötä ja dialogia.
Mitä on jo tehty?
Symposion ry. on lähettänyt dekaanille kannanoton, joka on myös julkaistu Symposionin blogissa. Lisäksi Symposion on avannut kansainvälisen adressin. Adressissa on tällä hetkellä (to 1.2. klo 11.40) 2 389 allekirjoitusta.
Suomen Rooman- ja Ateenan instituutit ovat julkaisseet yhteisen kannanoton.
Yle on julkaissut Sofia Vierulan ja dekaanin haastattelun. Dekaanin esittämiä asiavirheitä on myös korjattu lukuisten oikaisupyyntöjen perusteella.
Helsingin Sanomissa on julkaistu mielipidekirjoituksia asian puolesta.
Muut opiskelijajärjestöt ovat antaneet tukensa ja esimerkiksi Kronos ry (HY:n historianopiskelijoiden ainejärjestö) on tekemässä omaa kannanottoaan.
Miten yksilöt voivat vaikuttaa?
Humanisticumin edustajan kokemuksen mukaan ainoastaan ulkopuolelta tuleva paine auttaa. On hyvä, jos yksittäiset ihmiset kirjoittavat juttuja asian puolesta. Tässä on hyvä hyödyntää somea. Omien päivitysten lisäksi on tärkeää jakaa, tykätä ja kommentoida muiden julkaisuja, jotta algoritmit työskentelevät eduksemme. Myös henkilökohtaisia verkostoja päättäjiin olisi hyvä käyttää hyödyksi ja pyytää julkista tukea. Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Helsingin Sanomien yliopistokirjeenvaihtajaan.
Opiskelijat voivat vaikuttaa olemalla suoraan yhteydessä dekaaniin ja rehtoraattiin. Symposion on menossa tapaamaan dekaania, ja myös muut keskeiset ainejärjestöt ovat ilmoittaneet edustajansa mukaan. Opiskelijoiden on myös hyvä täyttää kurssien Norppa-palautetta aktiivisesti, sillä yliopisto seuraa ko. järjestelmää. Opettaja voi myös lisätä sinne omia kysymyksiä. Kirjoituksissa voi ja pitää painottaa opiskelijoiden tulevaisuutta. Esimerkiksi arkeologian opiskelijoiden on yhä hankalampaa saada Välimeren alueen kenttätöihin tarvittavaa osaamista, eivätkä kaikki halukkaat välttämättä edes pääse osallistumaan kenttätöihin. Taidehistorian opiskelijat huomioivat myös, että myös uudessa taiteessa ammennetaan valtavasti antiikin materiaalisesta kulttuurista, eivätkä teosten viestit välttämättä enää avaudu katsojille tulevaisuudessa.
Harkitaan HY:n sisäistä adressia, joka on suunnattu erityisesti opiskelijoille. Sofia Vierula välittää myös palautekyselyn antiikin kulttuurin opinnoista kaikille opiskelijoille, edellinen palautekysely oli vain klassillisen filologian opiskelijoille. Lisäksi harkitaan (pienimuotoisen) mielenilmauksen järjestämistä yliopistolla.
Kaikessa viestinnässä tärkeää pitää mielessä faktojen oikeellisuus ja kirjoitusten kohtelias/rakentava/sivistynyt sävy.
Tulevaisuus?
Kokonaisuuksien suorittaminen loppuun mietitytti opiskelijoita: mihin mennessä pitää suorittaa, kenen vastuulla tarkastaminen on? – Kaikki pohdinta tähän liittyen on vielä spekulaatiota, sillä päätäntävalta on muilla tahoilla. Asioihin vaikuttaa esimerkiksi mahdollisen lisärahoituksen saaminen. Yksittäisiä kursseja ehkä järjestetään muissa opintosuunnissa, ja kirjatenttien tarkastajia löytynee. Joka tapauksessa on yliopiston vastuulla, että opiskelijat saavat kokonaisuudet suoritetuksi.
Esitettiin myös opetukseen liittyviä toiveita. Opetukseen olisi hyvä lisätä tulevaisuudessa enemmän varsinaista arkeologiaa ja nykypäivän menetelmiä. Toivottiin myös, että klassillisen filologian opetuksessa huomioitaisiin enemmän materiaalisen kulttuurin merkitys. Nyt se on jäänyt osalle opiskelijoista epäselväksi, ja antiikin kulttuuri -opintokokonaisuuden sijainti kulttuurien osastolla on vahvistanut välimatkaa kielen ja kulttuurin välillä. Keskustelussa nousi esiin kielten ja kulttuurin opintojen erottaminen ja sen keinotekoisuus ja haitallisuus. Ennen Isoa Pyörää HY:ssä kielet ja kulttuurit olivat yhdessä.
Pohdittiin myös yliopistojen välistä yhteistyötä klassillisen arkeologian opetuksen suhteen. Voisiko sitä kehittää, vai onko se liian hankalaa yliopistobyrokratian vuoksi? Avoimen kautta yliopistojen välistä yhteistyötä ilmeisesti on. Esimerkiksi HY:n taidehistorian oppiaineessa on nyt käynnissä kurssi, jossa on opettajia useasta yliopistosta.
Antiikintutkimuksen verkosto
Eräs opiskelija toivoi laajempaa verkostoa, jonka kautta saisi selville muiden yliopistojen opetusta sekä tietoa henkilökunnasta ja ainejärjestöistä. Toiveeseen on jo vastattu! Roosa Kallunki esitteli lyhyesti AVe:n filosofian ja kertoi verkkosivuista, somesta ja asiantuntijapankista, josta löytyy myös mahdollisia opinnäytetöiden ohjaajia. Myös suunnitteilla olevat verkoston lanseeraustapahtumat mainittiin.
AVe voisi tehdä henkilönostoja, joissa esitellään mihin kaikkialle antiikin materiaalista kulttuuria opiskelleet ovat päätyneet. Tämä toisi esille alan merkitystä myös yliopistojen ulkopuolella. Esimerkkeinä nousi esiin tulli ja poliisi, jotka tarvitsevat materiaalisen kulttuurin asiantuntijoita laittoman kaupan ym. ehkäisyssä. Materiaalisen kulttuurin tuntemisella on merkitystä myös muun muassa pelialalla.
